Båtvikin rata

Båtvikin rata (ruots. Båtviksbanan) oli Suomen rataverkon osuus Kirkkonummen kunnassa. Se erkani Helsinki–Turku-radan eli rantaradan Kelan asemalta ja jatkui rannikolle Kantvikin kylään. Radalla ei ollut väliseisakkeita, ja sillä oli pääosin vain tavaraliikennettä. Se rakennettiin 1940-luvun puolivälissä alueen ollessa osa Neuvostoliitolle vuokrattua Porkkalan tukikohtaa^[1].

Alun perin rata kulki vain Båtvikiin asti, josta oli yksi pistoraide satamalaiturille. Suomen Kaapelitehdas osti vuonna 1956 Båtvikin alueen itselleen. VR alkoi liikennöidä tehdasalueelle vuonna 1959. Myös Suomen Sokeri oli kiinnostunut alueesta, joten se osti sieltä itselleen tontin talvella 1961. Rataa jatkettiin Kantvikiin asti, jossa Suomen Sokeri toimi.^[1]

Båtvikin radalle rakennettiin vuonna 1963 sähköistyksen pylväs- ja ajojohtokoerata, jossa kokeiltiin erilaisia ajojohtopylväsvaihtoehtoja rantaradan sähköistystä varten. Ratalinjalla on tältä ajalta jäljellä pari betonista ajojohtopylvästä. Nokia kuljetti 1980-luvulla radalla edustusvieraita Vr1-höyryveturilla ja A41-salonkivaunulla. Nämä ovat museoituna Nokian tehdasalueella katoksessa.^[1]

VR Cargo lopetti liikennöinnin Båtvikin radalla maaliskuussa 2002, jolloin myös Kelan liikennepaikka lakkautettiin. Radalla säilyi neuvostoliittolainen kiskotus loppuun saakka. Båtvikin rata ja sen teollisuusraiteet purettiin syksyllä 2006, ja paikalla on jäljellä enää vain ratalinja.^[1]

• Vaunut.org: Betoninen ajojohtopylväs Båtvikin radan varrella
• Vaunut.org: Kuva Vr1-veturista vuodelta 2006
• Vaunut.org: Kuva A41-salonkivaunusta vuodelta 2006