Elämän nälkä

”Elämän nälkä”
Pave Maijanen
Singlen ”Elämän nälkä” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta Maailman tuulet
 A-puoli ”Elämän nälkä”
 B-puoli ”Ansa”
 Äänitetty  elo-syyskuussa 1987[3]
 Studio  Finnvox
 Julkaistu syksyllä 1987[1]
 Formaatti 7’ single (006-1385437)
12’ maxisingle (Pave 1)
 Tekijä(t) Maija Paavonen (säv., san., sov.)
 Tuottaja(t) Pave Maijanen
 Tyylilaji poprock, iskelmä, aikuisrock[2], suomirock
 Kesto 08.41
 Levy-yhtiö EMI Finland
Pave Maijasen muut singlet
”Water”
1987
”Elämän nälkä”
1987
”Kadonneen sydämen metsästäjä”
1987

Elämän nälkä on suomalaislaulaja Pave Maijasen kappale, joka julkaistiin Maailman tuulet -albumilla sekä erillisenä singlenä syksyllä 1987.[1] Kappale on yksi Maijasen tunnetuimpia ja on saanut paljon radiosoittoa vuosikymmenien ajan.[1] Maijanen sävelsi, sanoitti ja sovitti kappaleen salanimellä M. (Maija) Paavonen.[3] Kappaleessa on useita kvinttikiertoja.lähde?

Kappaleen ovat levyttäneet myös Mestarit-kokoonpano (1999), Canto Finlandia (2001), Suvi Teräsniska (2011), Irina (2014), Antti Tuisku (2015), Paula Koivuniemi (2018), Jon Landlord (2018), Lehtojoen Hirvenpää (2019), Arja Sipola (2019) sekä Waltteri Torikka (2020).[4]


Kappaleen synty

Pave Maijanen oli aiemmin vuonna 1987 yrittänyt kansainvälistä läpimurtoa, kun hän oli levy-yhtiön kehotuksesta tehnyt englannikielisen studioalbumin Would You nimellä Maya. Levy floppasi pahasti ja Maijanen päätti palata takaisin suomenkieliseen musiikkiin. Hän alkoi kesällä 1987 säveltämään uutta materiaalia tulevalle Maailman tuulet -albumille, jonka oli tarkoitus valmistua syksyllä 1987.[1]

Kappale syntyi kotistudiossa pelkän kitaran voimin. Lähtösysäyksen kappaleen tekoon Maijanen sai laulaja-lauluntekijä Juha Vainion ”Kauhea kankkunen”-kappaleesta, jossa lauletaan, että kauhea kankkunen ”hiipii vuoteen jalkopäästä, kun se tulee ei se säästä”. Pave on muistellut, että kappale muotoutui hyvin Vainion tekstin avulla eikä hänellä ollut todellista henkistä alakuloa tuolloin. Tuohon aikaan monet Maijasen kappaleista syntyivät suuttuneena tai poissa tolaltaan olleena. Maijasen itsensä mukaan ”synkänpuoleinen tunnelma on energisoivaa ja antaa sysäyksen ryhtyä hommiin”.[5]

Levytys

Kesän jälkeen elo-syyskuussa 1987 Maijanen oli säveltänyt kymmenisen kappaletta, joita alettiin äänittämään edellisten levyjen tapaan Finnvox-studioilla. Hän oli luopunut tietyn vakiokokoonpanon käyttämisestä ja seuraava studioalbumi tehtiin ison, sekalaisen joukon voimin. Siitä kertoo esimerkiksi kolmen rumpalin ja kitaristin määrä. Maijanen oli alkanut kuuntelemaan irlantilaista musiikkia ja oli tuottanut Korkkijalka-yhtyeen albumin. Yhtyeen ja ennen kaikkea irlantilaisen musiikin vaikutteet huiluineen ja eri kielisoittimineen ovat tärkeässä roolissa kappaleessa.[5]

Alun perin kappaleen rumpuraidan oli soittanut Tasavallan Presidentti -yhtyeestä tunnettu Vesa Aaltonen. Maijanen oli yhdessä levyn äänittäneen ja miksanneen T. T. Oksalan kanssa todennut rumpuraidan olevan ”tahmea ja jarruttava”, vaikka rumpujen piti viedä kappaletta tempolla eteenpäin. Kappaleen ollessa jo miksausvaiheessa Pave päätti soittaa luottorumpalilleen Keimo Hirvoselle, joka tuli pikavauhtia oman rumpusettinsä kanssa soittamaan rummut uudestaan. Maijasen mukaan jo Hirvosen rumpujen sisääntulo ”oli niin jylhä, ettei mitään rajaa”. Hirvonen soitti koko raidan purkkiin ensimmäisellä otolla, korjasi tempon sekä potki bassorumpua neljäsosille, jota Pave on pitänyt jälkikäteen komeana suorituksena.[5]

Kokoonpano ja tekijät

[3]

  • Maija Paavonen – sävellys, sanoitus, sovitus
  • Pave Maijanen – tuottaja
  • T. T. Oksala – äänittäjä (Finnvox-studiot, elo-syyskuu 1987)
  • T.T. ja Pave – miksaus
  • Imudico – kustannukset

[3]

Lähteet

  • Saarela, Tommi: Pave Maijanen – Elämän nälkä. Tammi, 2021. ISBN 978-952-04-2324-7.

Viitteet

  1. a b c d Saarela 2021, s. 277.
  2. Saarela 2021, s. 244.
  3. a b c d Maailman tuulet -albumin LP-levyn (062-7 48676 1) takakannen, sisäpussin ja levykeskiöiden tiedot.
  4. ”Elämän nälkä” -kappaleen esittäjät Fono.fi – Äänitetietokanta. Viitattu 10.8.2024.
  5. a b c Saarela 2021, s. 278.