Elsa Kyander-Elenius

Elsa Helena Kyander-Elenius (s. 7. syyskuuta 1884 Jäppilä) oli suomalainen keramiikkataiteilija.^[1]

Elsa Kyander-Eleniuksen vanhemmat olivat Pielisjärven kappalainen Ernesti Kustaa Kyander (1852–1925) ja Emma Helena Kyander o.s. Heikel (1858–1931). Hän oli naimisissa vuodesta 1912 rehtori Edvard Eleniuksen (1881–1957) kanssa.^[2][3]

Elsa Kyander-Elenius siirtyi päätettyään kouluopintonsa Joensuussa vuonna 1904 Helsinkiin Taideteollisuuskouluun. Hän jatkoi opintojaan Münchenissä 1908–1910 ja sitten opiskeli jonkin aikaa Italiassa. Hän oli useiden vuosien ajan kokeiden tekijänä ja mallipiirustajana Keramische Werkstätte München Herrsching am Ammersee-nimisessä taideteollisuustehtaassa. Vuonna 1909 hän otti osaa Pariisin näyttelyyn keramiikkatöillään ja vuonna 1912 hänellä oli keramiikkatöitä ja käsitöitä näytteillä Münchenin Gewerkeshaussa. Vuonna 1913 Kyander-Elenius oli mukana Berliinin Deutsche Museumiin järjestetyssä keramiikkanäyttelyssä, josta hänen teoksiaan ostettiin useihin Saksan museoihin ja Suomeen Antellin kokoelmiin. Hänen teoksia oli joka vuosi näytteillä vuosina 1908–1913 Leipzigin messuilla. Suomessa hänellä oli käsityönäyttely käsiteollisuusmuseossa vuosina 1916 ja 1918. ^[1]

Elsa Kyander-Elenius piti useita käsityökursseja ympäri Suomea teollisuushallituksen ja Marttayhdistyksen toimeksiannosta. Vuonna 1922 hän perusti Helsingin Taide-Kutomon ja johti sitä vuoteen 1930 saakka, jolloin hän muutti Turkuun. Kyander-Elenius teki 1929 opintomatkan Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Ranskaan tutustuen kutomo-alaan monissa, erityisesti Saksan suurissa kutomotehtaissa.^[1]