Hallittu hoitamattomuus

Hallittu hoitamattomuus on periaate, jolla ihmisen muokkaamaan ympäristön joidenkin osien annetaan tarkoituksella rehottaa.

Kaupunkien viheralueiden joidenkin osien annetaan tarkoituksella rehottaa. Jos koko aluetta hoidettaisiin kauttaaltaan huolellisesti, olisi lajisto niukkaa. Hallitun hoitamattomuuden tarkoituksena on kasvattaa lajien määrää kyseisellä alueella. Esimerkkejä hallitusta hoitamattomuudesta on, että puistonurmikot leikataan pidemmäksi, puuston annetaan muodostaa tiheikköjä ja kelopuiden jättäminen puistoihin.

Metsänhoidossa hallitulla hoitamattomuudella tarkoitetaan sitä, että aarin tai parin tiheiköitä jätetään yksi hehtaaria kohden taimikonperkaus-, harvennus- ja päätehakkuualoilla. Riistatiheikkö pyritään sijoittamaan monimuotoisuuden kannalta luontevalle paikalle, kuten kosteikon lähelle. Tällöin myös hyönteiskannat hyötyvät siitä ja linnuilla on enemmän syötävää. Lisäksi jätetään aliskasvoskuusia sinne, missä niistä ei ole haittaa kasvatettavalle puustolle. Etenkin linnut hyötyvät aliskasvoksista. Hallittu hoitamattomuus hyödyttää paitsi luontoa ja ulkoilijoita, myös metsänomistajaa. Työmäärä on riistatiheikön verran pienempi ja metsämaisema pysyy monipuolisempana.

• Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
• Metsähallitus^{lähde tarkemmin?}