Heikki Hyöty

Heikki Hyöty (s. 1959)^[1] toimii Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan professorina (virologia). Tutkimuskohteina ovat virusinfektiot, virusrokotteet sekä virusten rooli kroonisissa sairauksissa (tyypin 1 diabetes, allergia, astma ja keliakia).^[2] Hän on tutkinut myös ympäristömikrobien biologisen monimuotoisuuden roolia immuunijärjestelmän säätelyssä ja immuunivälitteisten sairauksien riskiä.^[3]

Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1983.^[3] Väitöskirja Viral and immunological markers reflecting the etiology of Type 1 diabetes (Virus- ja immunologiset markkerit, jotka heijastavat tyypin 1 etiologiaa) hyväksyttiin Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 1988.^[4] Virologian dosentuurissa hän aloitti Tampereen yliopistossa vuonna 1994 ja Turun yliopistossa vuona 1996. Hän on kirjoittanut noin 400 alkuperäistä tieteellistä artikkelia, ohjannut 17 väitöskirjaa ja hänellä on yhdeksän omaa patenttia. Hyöty on ollut mukana useissa kansainvälisissä tutkimushankkeissa ja koordinoinut kolmea eri EU-hanketta. Hän on kotimasssa sekä kansainvälisesti kollegoidensa korkeasti arvostama tutkija.^[3]

Hän on osallistunut diabetesrokotteen kehitystyöhön, jonka kehittäminen on lähtenyt hyvin käyntiin ensimmäisissä ihmisille tehdyissä kokeissa.^[5] Rokotteen kehitystyöhön on osallistunut myös Helsingin yliopiston lastentautien emeritusprofessori Mikael Knip. Hyöty ja Knip perustivat Vactech Oy:n. Rokotetutkimuksen edetessä keksintö lisensioitiin Provention Biolle, joka hankki tutkimukselle rahoituksen. Rokotetutkimuksessa on tehty tutkimusvaihe faasi 1, jossa rokotetta annettiin 32 terveelle aikuiselle. Havaittin, että rokote oli turvallinen ja yllättäviä sivuvaikutuksia ei ilmennyt. Rokote sai aikaan hyvän vasteen usempia Coxsackie B -virustyyppejä vastaan. Seuraavaksi toteutetaan faasi 2, joka on vastaaava tutkimus lapsilla, jotka ovat rokotteen pääasiallinen kohderyhmä. Tutkimusryhmän koko on satoja tutkittavia. Tätä seuraa faasi 3, jossa rokotetta annetaan tuhansille. Tutkimus toteutetaan parissa maassa, jotta nähdään rokoteen teho eri väestöissä. Myyntiluvan rokote voi saada 5-7 vuodessa. Rokotteen on tarkoitus ennaltaehkäistä myös sydäntulehdusta, aivokalvotulehdusta ja hengitystieinfektioita.^[6]

Auktoriteettitunnisteet: Tieteilijät ORCID Scopus