Iso Olvasjärvi
| Iso Olvasjärvi | |
|---|---|
 Järvi Olvaksen tien päästä länteen. | |
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Utajärvi, Juorkuna |
| Koordinaatit | 65°05′45″N, 27°01′30″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Olvasoja Nuorittajokeen |
| Järvinumero | 60.066.1.003 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 120,1 m |
| Rantaviiva | 9,93 km |
| Pinta-ala | 4,5545 km² |
 Iso Olvasjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Iso Olvasjärvi on järvi Utajärven kunnassa Kiiminkijoen vesistöalueella Pohjois-Pohjanmaalla.[1] Järven pinta-ala on 455,5 hehtaaria.[2] Järvi kuuluu Kiiminkijoen Natura 2000 -alueeseen sekä Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien luontotyyppiin.
Järvimaisema
Iso Olvasjärvi on noin kolme kilometriä pitkä ja kaksi kilometriä leveä. Järven rannat ovat pääosin metsämaata tai soistunutta metsämaata. Rantaviivan pituus on 9,9 kilometriä.[2] Järvellä on noin 20 taloa tai vapaa-ajan asuntoa. Järveen laskee useita suo-ojia. Utajärven ja Pudasjärven välinen kunnanraja kulkee aivan järven pohjoispuolelta.[1]
Ominaisuudet
Järvikasvillisuuden lajit vaihtelevat järven eri puolilla, kokonaisuus on lähinnä karu korte-ruokojärvi. Vesikasvit muodostavat kasvustoja erityisesti rantojen tuntumaan. Ilmaversoisista kasveista tyypillisin on järviruoko. Kelluslehtisistä lajeista esiintyy mm. vesitatarta. Myös uposlehtisiä kasveja kasvaa järvessä jonkin verran.[3]
Iso Olvasjärvi on linnuston kannalta tärkeä, sillä Olvassuolla pesivät linnut ruokailevat järvellä.[3]
Rehevän järven kalakanta on ajoittaisesta vähähappisuudesta ja happikadosta huolimatta runsas. Kiisket ovat yksi järven runsaslukuisimpia kalalajeja, ja ne nousevat syksyisin Kiiskiojaan. Aiemmin niitä on pyydetty Kiiskiojasta jopa hevoskuormittain.[3]
Vesistösuhteet
Iso Olvasjärvi sijaitsee Kiiminkijoen vesistöalueen (vesistöaluetunnus 60) Nuorittajoen alaosan alueella (60.06), jonka Olvasojan valuma-alueeseen se kuuluu (60.066).[2] Järven vedenpinnan kokeus on 120,1 mpy.[1]
Järvi saa vetensä pääasiassa useista suo-ojista, joista suurimmat ovat Olvassuon soidensuojelualueelta laskeva Kiiskioja sekä Viinilän lähdepuro. Lisäksi harjumailta ilmeisesti laskee pohjavettä suoraan järvialtaaseen. Iso Olvasjärvi laskee länsipäästä alkavan Olvasojan kautta Nuorittajokeen ja sitä kautta edelleen Perämereen.[1][3]
Lähteet
- ↑ a b c d Iso Olvasjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 12.12.2023.
- ↑ a b c Iso Olvasjärvi (60.066.1.003) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 12.12.2023.
- ↑ a b c d Oulun vesi: Viinivaaran pohjavesihanke (PDF) (s. 26–27, 36–37) ouka.fi. Arkistoitu 7.1.2012.
| Kylät | Ahmas | Alakylä | Ala-Naama | Ala-Niska | Autio | Juorkuna | Järvikylä | Kangaskylä | Kernilä | Kivijärvi | Kormunkylä | Marttisjärvi | Murronkylä | Naamankylä | Niska | Ojakylä | Potku | Sanginkylä | Sipolankylä | Sapilasmaa | Sotka | Särkijärvi | Tervolankylä | Utanen | Ylisuvanto | Yli-Utos |
|---|---|
| Järvet, lammikot ja lähteet | Ahmasjärvi | Ahvenlampi (Sanginkylä) | Ahvenlampi (Juorkuna) | Hakojärvi | Iso Karvasjärvi | Iso Kivijärvi | Iso Olvasjärvi | Iso-Timonen | Juorkuna | Kaihlanen | Kirkaslampi | Kivi-Sorsua | Kivijärvi | Korpinen | Kärkkäänjärvi | Lauttalampi | Marttisjärvi | Matkalampi | Mustalampi | Nuanjärvi | Palonen | Penikkajärvi | Pieni Torvenjärvi | Pikku Karvasjärvi | Pikku Olvasjärvi | Pikku-Säynäjä |Pikku-Timonen | Pontema | Puutturinjärvi | Saari-Sorsua | Sanginjärvi | Siiralampi | Sotkajärvi | Särkijärvi | Säynäjä |Torvenjärvi | Vaaranlampi | Valkiaisjärvi | Vähä-Ruohonen |
| Joet ja purot | Kiiminkijoki | Kivijoki | Koivujoki | Korpisenoja | Naamanjoki | Nuanjoki | Oilinginoja | Oulujoki | Piltuanjoki | Piltunginjoki | Poikajoki | Potkunjoki | Sanginjoki | Särkijoki | Säynäjäjoki | Tilanjoki | Timo-oja | Utosjoki |
| Luonnonsuojelualueet | |
| Rakennukset ja rakennelmat | Ahmaksen kalevalainen perinnekylä | Ahmaskosken silta | Ala-Utoksen voimalaitos | Maijan kivi | Utajärven kirkko | Utajärven kivipuisto | Utasen voimalaitos |
| Muistomerkit, laatat ja veistokset | Sankarivainajien muistomerkki (1950) | Karjalaan jääneiden muistomerkki (1958) | Roomari-patsas (1985) | Veteraanikivi (1991) | Merilän suvun koskenlaskijoiden muistomerkki (2000) | Runonlaulajien muistomerkki (2003) |
| Museot | Utajärven kotiseutumuseo | Ylisipolan kotiseutumuseo |
| Liikenne | Ahmaksen rautatieasema | Niskan seisake | Oulu–Kontiomäki-rata | Rokuan rautatie | Seututie 836 | Seututie 837 | Sotkan seisake | Utajärven rautatieasema | Valtatie 22 | Yhdystie 8300 |
