Katalin Novák

Katalin Novák

Unkarin presidentti
10. toukokuuta 2022 – 10. helmikuuta 2024
Pääministeri	Viktor Orbán
Edeltäjä	János Áder
Seuraaja	Tamás Sulyok
Henkilötiedot
Syntynyt	6. syyskuuta 1977 (ikä 46) Szeged, Unkari
Kansalaisuus	unkarilainen
Puoliso	István Veres
Tiedot
Puolue	Fidesz
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Katalin Éva Novák (s. 6. syyskuuta 1977 Szeged, Unkari) on unkarilainen poliitikko, joka toimi presidenttinä toukokuusta 2022 helmikuuhun 2024.^[1] Hän oli Unkarin ensimmäinen naispresidentti.^[2]^[3]

Opinnot ja ura

Katalin Novák kävi koulunsa Szegedissä; kouluaikoinaan hän vieraili vaihto-oppilasstipendillä Los Angelesissa 1992 ja Pariisissa 1995. Novák opiskeli taloustiedettä Budapesti Corvinus Egyetemissä vuosina 1996–2001 ja oikeustiedettä Szegedin yliopistossa vuosina 1999–2004. Hän on opiskellut myös vuosina 1999–2001 Pariisissa Institut d'Etudes Politiques de Paris -korkeakoulussa sekä vuosina 2002–2003 Pariisin Kansallisessa hallintokoulussa. Novák on suorittanut englannin, ranskan ja saksan kielissä C-tason kielitaitotutkinnon ja ilmoittaa myös osaavansa espanjaa "keskitasolla".^[4]

Novák on koko työuransa toiminut politiikassa tai valtionhallinnossa. Vuosina 2001–2010 hän (äitiyslomien ohella) työskenteli ulkoministeriön eri osastoilla, EU-yhteyksiin ja -tiedotukseen liittyvissä tehtävissä. Vuosina 2010–2012 hän toimi ulkoministerin avustajana, vuosina 2012–2014 inhimillisten voimavarojen ministeriön kansliapäällikkönä sekä vuosina 2013–2014 ulkoministeriön ranskankielisistä maista vastaavana komissaarina. Vuodesta 2014 lähtien hän työskenteli inhimillisten voimavarojen ministeriössä perhe-, nuoriso- ja kansainvälisten asioiden valtiosihteerinä, vuodesta 2018 vuoteen 2022 Fidesz-puolueen kansanedustajana.^[4]

Syksyllä 2020 Novák nimitettiin Viktor Orbánin neljänteen hallitukseen perheasioista vastaavaksi salkuttomaksi ministeriksi. Joulukuussa 2021 hallitus ilmoitti Novákin nimeämisestä ehdolle seuraavaksi presidentiksi virkakautensa päättävän János Áderin jälkeen, ja Novák luopui ministerin tehtävästään. Parlamentti valitsi hänet presidentiksi 10.3.2022, 135 äänellä 195:stä äänestykseen osallistuneesta kansanedustajasta. Katalin Novákista tuli ensimmäinen naispuolinen Unkarin tasavallan valtionpäämies ja myös tähänastisista valtionpäämiehistä nuorin.^[5]

Poliitikkona Katalin Novák profiloitui näkyvästi eräänlaiseksi Fidesz-puolueen konservatiivisen perhepolitiikan julkisivuksi. Hän rakensi itselleen "virkaäidin" julkisuuskuvaa,^[6] puhui perheenäidin tehtävän ja kutsumuksen puolesta, mihin kuuluu myös "naisen ja miehen erilaisuudesta nouseva sopusointu",^[7]^[8] ja paavi Franciscuksen Unkarin-vierailun yhteydessä maaliskuussa 2023 hän esiintyi somessa "unkarilaisena perheenemäntänä" tarjoamassa paaville itse leipomiaan suolakeksejä.^[9] Vuonna 2020 sateenkaarivähemmistöjä edustavan Háttér Társaság -järjestön tiedottaja kertoi medialle Novákin pyrkineen henkilökohtaisesti vaikuttamaan viranomaisiin, jotta nämä eivät hyväksyisi adoptiovanhemmaksi samasukupuolisessa parisuhteessa elävää henkilöä.^[10]

Ero presidentin virasta

Helmikuussa 2024 nousi 444.hu-sivuston julkaiseman skuuppijutun johdosta kohu, joka johti presidentti Novákin eroon. Media oli saanut käsiinsä lisätietoja armahduksista, joita presidentti Novák oli myöntänyt maaliskuussa 2023 paavi Franciscuksen Unkarin-vierailun yhteydessä. Armahdettujen joukossa oli entinen Bicsken lastenkodin apulaisjohtaja, joka oli tuomittu lasten hyväksikäyttöön syyllistyneen esimiehensä suojelemisesta: mies oli yrittänyt painostaa hyväksikäytön uhreja perumaan todistuksensa.^[11]^[3] Entisen perheministerin, perheiden ja lasten suojelijana profiloituneen poliitikon osallisuus tällaiseen armahduspäätökseen sai opposition ja monet merkittävät julkisuuden henkilöt vaatimaan Novákin eroa.^[12] 10.2.2024 Novák palasi yllättäen kotimaahan keskeyttäen Qatarin-vierailunsa ja ilmoitti eroavansa presidentin virasta. Tämä oli plagiaattiskandaaliin kaatuneen presidentti Pál Schmittin eron jälkeen toinen kerta, kun Unkarin presidentti joutui eroamaan skandaalin takia.^[13]

Armahduskohusta seurasi muitakin poliittisia myllerryksiä. Koska armahdetulla miehellä tiedettiin olleen hyvät suhteet reformoituun kirkkoon, kohutun armahduspäätöksen taustavaikuttajaksi arveltiin Zoltán Balogia, Unkarin reformoidun kirkon piispaa ja entistä inhimillisten voimavarojen ministeriä, joka oli Katalin Novákin entinen esimies ja mentori. Piispa Balog erosikin reformoidun kirkon synodin pappispuheenjohtajan tehtävästä ja on sittemmin tunnustanut julkisesti tehneensä virheen suositellessaan presidentti Novákille armahduksen myöntämistä.^[14] Myös toinen armahduspäätöksen allekirjoittajista, tuolloinen oikeusministeri Judit Varga ilmoitti heti 10.2.2024 jättävänsä politiikan ja luopuvansa tehtävästään Fidesz-puolueen kärkiehdokkaana kevään 2024 Eurooppa-vaaleissa.^[15] Tämän jälkeen puolestaan Vargan entinen aviomies, entinen diplomaatti, juristi ja liikemies Péter Magyar astui julkisuuteen ja ryhtyi avoimesti haastamaan Orbánin järjestelmää uuden poliittisen oppositioliikkeen johtajana.^[16]

Novákin seuraajaksi valittiin Tamás Sulyok, joka aloitti virassaan 5. maaliskuuta 2024.^[17]

Yksityiselämä

Katalin Novák on naimisissa István Veresin kanssa. Heillä on kolme lasta: Ádám (s. 2004), Tamás (s. 2006) ja Kata (s. 2008).^[18]

Kunnianosoituksia

Pyhän Tapanin ritarikunta (Unkari, 2022, suurmestari)^[19]
Unkarin ansioritarikunta (Unkari, 2022, suurmestari)^[19]
Kunnialegioona (Ranska, 2019)^[20]
Puolan tasavallan ansioritarikunta (Puola, 2019)^[21]
Henrik Purjehtijan ritarikunta (Portugali, 2023)^[22]

Lähteet

↑ Hungary's 1st ever female President Katalin Novak takes office Sentinel Assam. 12.5.2022. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
↑ Unkari | Parlamentti valitsi Unkariin ensimmäistä kertaa naispuolisen presidentin Helsingin Sanomat. 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
↑ ^a ^b Presidentti Katalin Novák eroaa armahduskohun vuoksi Helsingin Sanomat. 10.2.2024. Viitattu 11.2.2024.
↑ ^a ^b Kormányzat - Emberi Erőforrások Minisztériuma - Család- és Ifjúságügyért Felelős Államtitkárság - Novák Katalin 2015-2019.kormany.hu. Viitattu 14.6.2024.
↑ Novák Katalin az új államfő – íme, a részletek Infostart.hu. 10.3.2022. Viitattu 14.6.2024. (unkariksi)
↑ Andrea Pető, Borbála Juhász: Legacies and recipe of constructing successful righteous motherhood policies: The case of Hungary. Women's Studies International Forum, 1.3.2024, 103. vsk, s. 102885. doi:10.1016/j.wsif.2024.102885. ISSN 0277-5395. Artikkelin verkkoversio.
↑ Hogyan lehet sikeres egy nő? 14.12.2020. Axióma. Viitattu 19.6.2024.
↑ Miten nainen voi menestyä? Sentrooppa-Santra. 14.12.2020. Viitattu 19.6.2024.
↑ Facebook www.facebook.com. Viitattu 19.6.2024.
↑ Neuberger Eszter: Az egyedülálló szülők örökbefogadását ellehetetlenítő törvény valójában az azonos nemű párok távoltartásáról szól 444. 12.11.2020. Viitattu 19.6.2024. (unkariksi)
↑ Kaufmann Balázs: Novák Katalin kegyelmet adott a bicskei gyerekotthon pedofil exigazgatóját fedező bűntársnak 444. 2.2.2024. Viitattu 14.6.2024. (unkariksi)
↑ Több ezres tömeg követelte Novák Katalin köztársasági elnök lemondását a fővárosban euronews. 9.2.2024. Viitattu 19.6.2024. (unkariksi)
↑ Lemondott Novák Katalin 24.hu. 10.2.2024. Viitattu 14.6.2024. (unkariksi)
↑ Népszava: „Súlyos felelősség terhel” – Balog Zoltán elismerte, hogy ő kereste meg Novák Katalint a botrány előtt, de neki kötelező folytatni a püspöki munkát Népszava. Viitattu 14.6.2024. (unkariksi)
↑ Lemond Varga Judit a képviselői mandátumáról, nem lesz a Fidesz EP-listavezetője sem telex. 10.2.2024. Viitattu 14.6.2024. (unkariksi)
↑ Lili Bayer: ‘The time is here’: the ex-government insider shaking up Hungarian politics The Guardian. 25.3.2024. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
↑ Hungary's president formally signs the approval of Sweden's NATO bid, removing last obstacle AP News. 5.3.2024. Viitattu 22.4.2024. (englanniksi)
↑ Kormányzat - Emberi Erőforrások Minisztériuma - Család- és Ifjúságügyért Felelős Államtitkárság - Novák Katalin 2015-2019.kormany.hu. Viitattu 14.6.2024.
↑ ^a ^b A zöld szárú kereszt lovagjai NOL. 8.5.2014. Arkistoitu 2014. Viitattu 22.4.2024. (unkariksi)
↑ Une proche d’Orban reçoit la Légion d’honneur Le Monde.fr. 31.1.2019. Viitattu 22.4.2024. (ranskaksi)
↑ Nadanie orderów Wolters Kluwer. 2019. Arkistoitu 2020. Viitattu 22.4.2024. (puolaksi)
↑ ENTIDADES ESTRANGEIRAS AGRACIADAS COM ORDENS PORTUGUESAS Página Oficial das Ordens Honoríficas Portuguesas. 2024. Viitattu 22.4.2024. (portugaliksi)