Kyynelmänty
Kyynelmänty | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Elinvoimainen [1] | |
| |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Luokka: | Havupuut Pinopsida |
Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
Suku: | Männyt Pinus |
Laji: | wallichiana |
Kaksiosainen nimi | |
Pinus wallichiana | |
Katso myös | |
Kyynelmänty Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK |
Kyynelmänty (Pinus wallichiana) on mäntyjen (Pinus) sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva havupuulaji.[3] Se on suurehko eteläisen Aasian vuoristoalueiden lauhkean vyöhykkeen sademetsien puu. Se on luontaisella levinneisyysalueellaan taloudellisesti tärkeä puulaji.
Kuvaus
Kyynelmänty on suuri, enimmillään 70 metriä korkeaksi kasvava ainavihanta puu. Rungon rinnankorkeusläpimitta voi olla yli metrin vanhoilla puilla. Vanhimmat tunnetut yksilöt ovat yli 400 vuotta vanhoja.[2] Puun latvus on yleensä kartiomainen. Kaarna on harmahtavan ruskea ja hilseilevä. Versot ovat aluksi vihreitä ja muuttuvat punaruskeiksi kasvukauden aikana.[2][4]
Lehdet ovat neulasmaiset ja kasvavat versoissa viisittäin. Ne ovat yleensä 11–18 senttimetriä pitkiä, taipuisia ja usein riippuvia. Neulaset ovat poikkileikkaukseltaan kolmikulmaisia. Niiden ranganpuoleisella sivulla on useita vaaleita ilmarakojuovia.[2][4]
Kävyt ovat 10–30 senttimetriä pitkiä ja voivat olla käyriä tai suoria. Ne ovat aluksi pystyjä, mutta kääntyvät alaspäin kypsyessään. Kävyt ovat usein myös hyvin pihkaisia. Käpysuomut ovat muodoltaan kiilamaisia.[2] Käpyjen kypsyminen kestää hedelmöityksestä keväällä seuraavan vuoden syksyyn.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö
Kyynelmäntyä esiintyy kotoperäisenä Afganistanissa, Bhutanissa, Myanmarissa, Nepalissa, Pakistanissa, Kiinan Tiibetissä sekä Intian Kashmirissa ja Sikkimissä.[4] Laji kasvaa lähinnä Himalajan vuoriston ja sen lähialueiden lauhkeissa havupuuvaltaisissa sademetsissä 1600–3300 metrin korkeudella.[4] Samoilla alueilla kasvaa usein himalajansetrejä, himalajankuusia, pindrowpihtoja, turkinkatajia sekä himalajankoivuja.[2]
Käyttö
Kyynelmännyn puuta käytetään varsinkin sen luontaisella elinalueella rakentamisessa ja huonekalujen valmistuksessa. Siitä valmistetaan myös tärpättiä.[4] Lajia käytetään lisäksi jonkin verran koristepuuna lauhkean vyöhykkeen lämpimissä osissa.
Lähteet
Viitteet
- ↑ Pinus wallichiana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Christopher J. Earle: Pinus wallichiana The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 5.9.2012. (englanniksi)
- ↑ ONKI-ontologiapalvelu, Kassu (suomenkieliset nimet) Suomen Biologian Seura Vanamon putkilokasvien nimistötoimikunta. Viitattu 5.9.2012.
- ↑ a b c d e f Liguo Fu, Nan Li, Thomas S. Elias & Robert R. Mill: Pinus wallichiana Flora of China. eFloras.org. Viitattu 5.9.2012. (englanniksi)
|