Lahden kaupunginteatteri
Lahden kaupunginteatteri | |
---|---|
Lahden kaupunginteatteri. | |
Osoite | Kirkkokatu 14, 15140 Lahti |
Sijainti | Paavola, Lahti |
Koordinaatit | 60°59′04.5″N, 25°40′13.2″E |
Valmistumisvuosi | 1983 |
Suunnittelija | Pekka Salminen |
Käyttäjä | Lahden kaupunginteatteri |
Tyylisuunta | brutalismi, modernismi |
Runkorakenne | betoni |
Julkisivumateriaali | betoni, teräs ja lasi |
Bruttoala | noin 12 000 m² |
Tilavuus | 80 000 m³ |
Verkkosivut | |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Lahden kaupunginteatteri on suomalainen ammattiteatteri. Teatterissa käy vuosittain vajaat 70 000 katsojaa.[1] Teatteri tuottaa vuosittain 7–10 uutta näytelmää.
Historia
Vuonna 1912 aloitti toimintansa Lahden Amatööriteatteri. Sisällissota keskeytti teatterin toiminnan ja yritykset sen elvyttämiseksi onnistuivat vasta 1920-luvulla. Vuonna 1923 perustettiin Lahden Teatteri ja samoihin aikoihin alkoi teatteriharrastus elpyä myös lahtelaisen työväestön piirissä. Vuonna 1923 Lahden Työväen Teatterilla oli jo 13 palkattua harrastajanäyttelijää sekä kapellimestari. Lahden Työväen Teatteri toimi Lahden Työväentalossa Savonkadulla. Työväenliikkeen hajaantuminen johti 1920-luvulla uuden lahtelaisen teatterin perustamiseen: kommunistien hallintaan jääneen Työväen Teatterin rinnalle syntyi sosiaalidemokraattinen Lahden Työväen Näyttämö.
Pulavuosien kriisit koettelivat teattereiden taloutta. Parhaiten selviytyivät Lahden Teatteri ja Lahden Työväen Näyttämö. Lahden Teatteri löysi ratkaisun talousongelmiinsa kiertuetoiminnasta ja teatteri muutti nimensä Lahden Teatteri - Hämeen Maakuntateatteriksi.
Lahden kaupunginteatteri perustettiin vuonna 1946 Lahden Teatterin ja Lahden Työväen Näyttämön yhdistyessä. Kaupunginteatteri toimi ensin osakeyhtiönä ja vuodesta 1950 täysin kunnallisena. Teatteri toimi yli 30 vuotta tilapäisissä tiloissa, kunnes sai oman teatteritalon vuonna 1983.[2]
Nykyaika
Teatterinjohtajana aloitti huhtikuussa 2014 Ilkka Laasonen.[3] Vuosina 2007–2013 teatteria johti Maarit Pyökäri ja 2001–2006 Kari Rentola.
Lahden teatterikerho ry pyörittää kahviotoimintaa sekä asiakkaille että henkilökunnalle ja jakaa vuosittaisen Iivaripatsaan.[4]
Rakennus
Lahden teatteritalo on Lahden kaupunginteatterin nykyinen, vuonna 1983 valmistunut teatterirakennus.[5] Se sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa Kirkkokadulla. Rakennuksen suunnittelu alkoi 1970-luvun alussa arkkitehtikilpailulla, ja sitä oli jo edeltänyt vuosikymmenten keskustelu teatterirakennuksesta.[5] Rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1980. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky. Rakennuksen tilavuus on noin 80 000 m³ ja kerrosala noin 12 000 m². Viralliset vihkiäiset olivat 10. syyskuuta 1983.[6] Rakennus sai Vuoden betonirakenne -palkinnon 1982.[7]
Talossa on kolme näyttämöä: suuri Juhani-näyttämö (653 henkeä), pieni Eero-näyttämö (207 henkeä) sekä studionäyttämö Aino (80 henkeä).[8] Rakennuksen kalusteet on sunnitellut Yrjö Kukkapuro ja tekstiilien suunnittelun on tehnyt Irma Kukkasjärvi.[6] Sisutusta on kuitenkin vuosien aikana muutettu, jolloin alkuperäinen sisustus on joutunut osittain väistymään.[5]
Rakennuksen edustalla on Olavi Lanun betoniveistos Kivettymä joka esittää kyyristyneitä betonisia ihmishahmoja.[6]
Näyttelijöitä ja ohjaajia
- Ilmari Aarre-Ahtio (–1963)[9]
- Milka Ahlroth (1991–)[10]
- Antti Aro (–1991)[10]
- Jukka Auvinen (1975–)[11]
- Ritva Filppu (1975–)[11]
- Ilkka Granberg (1983–)[12]
- Heikki Hannula (1963–)[9]
- Heidi Herala (1983–)[12]
- Pekka Huotari (–1991)[10]
- Teija Hyvärinen (ohjaaja, 1991–)[10]
- Eija Inkeri (1963–)[9]
- Ritva Juhanto (–1963)[9]
- Nina Jääskeläinen (1991–)[10]
- Eeva Kantanen (–1963)[9]
- Ritva Karivirta (1963–)[9]
- Seppo Karjalainen (1963–)[9]
- Jukka Keinonen (1991–)[10]
- Svante Korkiakoski (1975–1983)[13][12]
- Rauno Kuosmanen (1963–)[9]
- Eila Lappalainen (myös ohjaaja, 1963–)[9]
- Pertti Lehtinen (1975–)[11]
- Lasse Lindeman (1991–)[10]
- Inkeri Luoma-aho (1963–2000)[14]
- Seppo Maijala (1983–)[12]
- Erja Manto (–1983)[12]
- Kapo Manto (–1963)[9]
- Kari Mattila (1983–)[12]
- Tuomas Mattila (1963–)[9]
- Seija Näppilä (1963–)[9]
- Timo Paavola (ohjaaja, 1975–)[11]
- Seppo Parkkinen (dramaturgi, 1990–)[10]
- Sirkku Peltola (1991–)[10]
- Maarit Peltomaa (1991–)[10]
- Jarmo Perälä (1991–)[10]
- Paavo Pirttimaa (lavastaja-ohjaaja, 1975–)[11]
- Raija-Sinikka Rantala (ohjaaja, –1991)[10]
- Matti Rasila (1983–)[12]
- Topi Reinikka (–1963)[9]
- Taneli Rinne (–1963)[9]
- Aulis Rosendahl (1963–)[9]
- Aulis Ruostepuro (–1963)[9]
- Risto Saanila (1963–1991)[9][10]
- Katja Salminen (1975–)[11]
- Anita Seitava (1963–)[9]
- Aino Seppo (1983–)[12]
- Veikko Uusimäki (myös apulaisjohtaja, 1963–)[14]
- Raimo Wahlström (1963–)[9]
- Kirsti Wallasvaara (1991–)[10]
- Ismo Vehkakoski (1975–)[11]
- Auvo Vihro (–1991)[10]
- Sirkka-Liisa Wilén (1975–)[11]
- Jari Ålander (ohjaaja, 1991–)[10]
Lähteet
- ↑ 2014 Teatteritilastot, s. 71. TINFO – Teatterin tiedotuskeskus ry, 2015. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Historia Lahden kaupunginteatteri. Arkistoitu 9.10.2014. Viitattu 13.12.2015.
- ↑ Kuosmanen, Ilkka: Ilkka Laasonen Lahden kaupunginteatterin johtajaksi Etelä-Suomen Sanomat. 19.9.2013. Viitattu 16.10.2015.
- ↑ Toiminta Lahden teatterikerho ry. Viitattu 16.10.2015.
- ↑ a b c Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, s. 89. Lahden kaupunginmuseo, 2012. ISBN 978-952-5749-35-9.
- ↑ a b c Rakennus. Lahden Kaupunginteatteri. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ Aiemmat kilpailut – Vuoden betonirakenne on valittu vuodesta 1970 lähtien Betoni.com. Viitattu 20.1.2021.
- ↑ Näyttämöt Lahden Kaupunginteatteri. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Työtilaisuudet sopimuksia tärkeämpiä teattereiden kiinnityskierroksella. Helsingin Sanomat, 15.2.1991, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h Kiinnityskierros: Vuorossa Kuopio, Lahti, Tilateatteri. Helsingin Sanomat, 26.02.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b c d e f g h Kiinnitykset loppusuoralla: Pienissä teattereissa vilkkain näyttelijävaihto. Helsingin Sanomat, 2.2.1983, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ a b Näyttelijäkiinnityksiä. Helsingin Sanomat, 18.3.1963, s. 7. Näköislehti (maksullinen).
Aiheesta muualla
- Niskanen, Aino: Teatterirakennukset 1945–2000 Museovirasto. Viitattu 20.1.2021.
- Kulttuurikaupunki Lahti Kuka, Mitä, Lahti – Lahdenmuseot.fi. Arkistoitu 23.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
|