Luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista

Tämä on epätäydellinen luettelo Helsingin vanhimmista rakennuksista. Helsingin kaupungin vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvun puoliväliltä. Seurasaaressa on tätäkin vanhempia rakennuksia, mutta nämä eivät sijaitse alkuperäisillä paikoillaan. Niitä ei seuraavassa luettelossa mainita, lukuun ottamatta kahta alun perinkin Helsingissä sijainnutta, jotka mainitaan kohdassa ”Siirretyt rakennukset”.

Helsingin vanhin muualta tuotu rakennus on 1680-luvulta peräisin oleva Karunan vanha kirkko, ja kantakaupungin vanhin on vuonna 1757 valmistunut Sederholmin talo. Helsingin kantakaupunki rakennettiin pitkälti toiseen maailmansotaan mennessä ja osittain sen jälkeenkin. Tässä luettelossa näkyvät pääosin ainoastaan Kaartinkaupungissa, Kampissa, Katajanokalla, Kluuvissa, Kruununhaassa, Punavuoressa ja Ullanlinnassa sijaitsevat sekä ennen vuotta 1890 valmistuneet rakennukset. Suomenlinnan rakennukset ovat omassa luettelossaan. Luettelosta puuttuvat muun muassa Pukinmäen kartano 1800-luvulta, Spaakin talo 1700-luvulta sekä muita Arabian/Vanhankaupungin 1800-luvun rakennuksia, Sörnäisten vankila, Santahaminan vanhimmat rakennukset 1850-luvulta, ”Stidilä” rak. 1874. Vuosaaressa ja Husön kartanossa on 1800-luvun puolessavälissä rakennettuja rakennuksia. 1880-luvun lopun taloja on niin paljon, ettei kaikkia ole listattu.

Rakennukset valmistumisjärjestyksessä

Olemassa olevat rakennukset

Rakennus Kuva Osoite/sijainti Kaupunginosa Rakennettu Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde
Rödje-Fantsin tilan asuinrakennus Östersundom 1723 Rödje-Fantsin tilan puinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1723. Nykyisen Jugend-tyylisen ulkoasunsa rakennus sai vuonna 1923. [1]
Kusasin tilan päärakennus 1749 Kusasin tilan päärakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1749 – nykyasu pääosin vuodelta 1925. Rakennusta on kunnostettu ainakin 1950-luvulla. [1]
Östersundomin kappeli 60°14′58.0″N, 025°11′15.6″E 1754 Ei tietoa Alun perin Östersundomin kappeli on rakennettu 1600-luvun lopulla. Kappeli kärsi pahoja vaurioita 1700-luvun alun sodissa ja se korvattiin uudella kappelilla 1754. Östersundomin kirkko on vanhin Helsingin nykyisellä alueella sijaitseva kirkko. [2]
Sederholmin talo Aleksanterinkatu 18 / Katariinankatu 5, 60°10′08.3″N, 024°57′13.2″E Kruununhaka 1757 Samuel Berner Sederholmin talo on kauppias Johan Sederholmin rakennuttama, vuonna 1757 valmistunut kivitalo Helsingin Senaatintorin kaakkoisnurkassa. Se on Helsingin kantakaupungin vanhin rakennus, ja myös koko Helsingin vanhin vuoteen 2009 saakka, jolloin Östersundom liitettiin Helsinkiin osana Lounais-Sipoon osakuntaliitosta. [3][4]
Pakin talo Etupellontie 2, Itä-Pakila Pakila 1700-luvun puoliväli Pakin talo on Helsingin Pakilassa sijaitseva 1700-luvun puolivälin tienoilla rakennettu puinen tupa. [5]
Herttoniemen kartano Herttoniemen kartanonpuisto, Herttoniemenranta, 60°11′24.6″N, 025°02′31.1″E Herttoniemi 1760-luku Pehr Granstedt Herttoniemen kartano sijaitsee Helsingin Herttoniemessä Roihuvuoren ja Herttoniemenrannan välissä. Aiemmin posliinitehtaana toiminut rakennus muutettiin vuonna 1815 nykyiseen tyyliinsä. Tilan historia ulottuu 1400-luvulle asti. [6]
Bockin talo Aleksanterinkatu 20, 60°10′08.2″N, 024°57′11″E Kruununhaka 1763 C.L. Engel (nykyasu) Bockin talo (myös Vanha Raatihuone) on yksi Helsingin Senaatintoria vierustavista uusklassisista rakennuksista. Se sijaitsee Leijona-korttelissa, osoitteessa Aleksanterinkatu 20, ja on sen vanhin rakennus. Se valmistui vuonna 1763 kauppias Gustav Johan Bockin rakennuttamana. [7]
Sunnin talo Sofiankatu 8 – Aleksanterinkatu 26 60°10′08.3″N, 024°57′06.6″E Ei tietoa Kauppias P. H. Sunn rakennutti torin varrelle 1763–1770 kolmikerroksisen rakennuksen. Se muutettiin empiretyyliseksi vuosina 1833–1844. [8]
Vanha tulli- ja pakkahuone Mariankatu 3 / Aleksanterinkatu 1 60°10′09.6″N, 024°57′26.3″E 1765 Alueella sijaitsi kaupungin tulli- ja pakkahuoneen kaksi eriaikaista rakennusta vuodesta 1736 1800-luvun alkuun. Nykyisen rakennuksen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1758. [9]
Helleniuksen talo Aleksanterinkatu 24 60°10′08.4″N, 024°57′08.1″E 1770 Jean Wik (nykyasu) Lääninsihteeri Helleniuksen talo valmistui vuonna 1770. Rakennuksen julkisivu muutettiin empiretyyliseksi 1835 Jean Wikin suunnitelman mukaan. [10]
Burtzin talo Aleksanterinkatu 22 60°10′08.56″N, 024°57′10.33″E 1775 Burtzin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidalla, leijonan korttelissa. Talo valmistui vuonna 1775, ja se muutettiin empiretyyliseksi Jean Wikin suunnitelmien mukaan vuonna 1836. [11]
Kiseleffin talo Unioninkatu 27 / Aleksanterinkatu 28 60°10′08″N, 024°57′04.5″E 1778 Ei tietoa Kiseleffin talo sijaitsee Senaatintorin etelälaidassa. Rakennus kuuluu Sarvikuonon kortteliin. Rakennuksen Senaatintorin-puoleisen osan rakennutti Johan Sederholm v. 1772–1778, mutta nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1818. [12]
Östersundomin kartanon kivinavetta Östersundomin kartanoalue Östersundom 1785 Östersundomin kartanon alueella sijaitseva kivinavetta rakennettiin vuonna 1785. Rakennusta laajennettiin vuonna 1887. [1]
Kaivostyönjohtajan asuinrakennus Koirasaarentie Laajasalo 1780-luku Kaivostyönjohtajan asuinrakennus. Kaivostoiminta alkoi vastapäisillä kallioilla 1760-luvulla. [13]
Fallbackan tilan aitta Mellunmäki, Itäväylä / Kallvikintie Mellunkylä 1790-luku Fallbackan ratsutilan aitta. [14]
Tuomarinkylän kartano 60°15′18.66″N, 024°58′13.21″E Tuomarinkylä Ei tietoa Tuomarinkylän kartano sijaitsee Vantaanjoen varrella Tuomarinkylässä. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennukset rakennettiin 1700-luvulla. [15]
Tuomarinkylän ravintola Tuomarinkylän ravintola on Tuomarinkylän kartanon yksi sivurakennuksista. Rakennus oli alun perin kartanon tanssisali, mutta on sittemmin muutettu ravintolaksi. [16]
Tuomarinkylän kartanon sivurakennus Tuomarinkylän kartanon vanhoista 1790-luvun sivurakennuksista kolme on säilynyt tähän päivään. [17]
Tuomarinkylän kartanon toinen sivurakennus Yksi Tuomarinkylän kartanon kolmesta 1790-luvun sivurakennuksesta. [17]
Malminkartano 60°14′57.71″N, 024°52′08.29″E Malminkartano 1734 Malminkartanon tilan historia ulottuu 1600-luvun alkuun. Kartanon nykyisen päärakennuksen vanha osa on vuodelta 1790 ja sitä ympäröivä puutarha on 1800-luvun alkupuolelta. [18]
Punainen Huvila Kotkavuori, 60°09′34.51″N, 024°52′45.06″E Lauttasaari 1792 Lauttasaaren vanhin rakennus, vuonna 1792 valmistunut Punainen Huvila on Lauttasaaren kartanon vanha päärakennus. [19]
Pehtorin tupa Herttoniemen kartanonpuisto Herttoniemi 1700-luku Pehtorin tupa on Herttoniemen kartanon mailla sijaitseva 1700-luvun puurakennus, jossa toimii nykyään Ravintola Wanha Mylly. [20]
Talin kartanon viljamakasiini Talin kartanon piha Pitäjänmäki 1790-luku Talin kartanon vanha viljamakasiini on rakennettu 1790-luvulla, ilmeisesti vuonna 1795. [21]
Viikin latokartanon aitta Viikin latokartanon pihapiiri Viikki 1700-luku [22]
Kulosaaren kartanon pehtorin talo Kivinokka, Länsi-Herttoniemi Herttoniemi 1700-luku tai 1800-luvun alku Yksikerroksinen ja satulakattoinen Pehtorin talo sijaitsee Kulosaaren kartanon pihamaan länsilaidassa. Rakennuksen iästä ei ole säilynyt dokumentteja, mutta arkkitehtuurin perusteella sen voisi karkeasti arvioida olevan 1700–1800-luvun taitteen tienoolta. [23]
Viikin latokartanon asuinrakennus Viikin latokartanon pihapiiri Viikki 1700-luku Ei tietoa Asuinrakennuksen sisustus on uusittu vuosina 1930 ja 1972. [22]
Stansvikin kartanon entinen aitta- ja vajarakennus Stansvikintie, Kruunuvuorenranta Laajasalo 1800-luvun alku Entisen aitta- ja vajarakennuksen vanhimmat osat on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakenteita on kunnostettu 1990-luvulla. [24]
Björntorpin päärakennus Östersundom 1800 Vuodelta 1800 olevan torpan 11:stä piharakennuksesta osa lienee 1700-luvulta. [25]
Fallbackan tilan päärakennus Mellunmäki, Itäväylä / Kallvikintie Mellunkylä n. 1800 Ei tietoa Jo 1600-luvulla toimineen Fallbackan ratsutilan päärakennuksen vanhin osa on rakennettu noin vuonna 1800. Fallbackassa ei ole jäljellä yhtään rakennusta niistä, jotka on piirretty vuoden 1770–1772 isonjaon yhteydessä tehtyyn karttaan. [26]
Degerön kartano Yliskylä, 60°10′23.4″N, 025°03′28.8″E Laajasalo 1800-luku Degerön kartano on kartano Helsingissä, Laajasalon itärannalla. Kartano perustettiin 1600-luvulla, mutta sen nykyinen päärakennus ja maisemapuisto ovat peräisin 1800-luvulta. [27]
Meilahden kartano 60°11′30.2″N, 024°53′02.25″E Meilahti 1800-luvun alku Meilahden kartano sijaitsee puistomaisella huvila-alueella Saunalahden rannassa. Kartanon historia ulottuu 1400-luvun lopulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus valmistuivat 1800-luvun alkupuolella. [28]
Puotilan kartano 60°12′43″N, 025°06′26″E Puotila Puotilan kartano sijaitsee pitkän lehmuskujan, Rantakartanontien päätteenä Vartiokylänlahden länsirannalla. Kartanon historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja siipirakennus rakennettiin 1800-luvun alussa. [29]
Rastilan kartano Meri-Rastila, 60°12′30.46″N, 025°07′12.01″E Vuosaari Rastilan ratsutilan historia ulottuu 1600-luvulle. Nykyinen päärakennus ja aitta rakennettiin 1800-luvun alussa. [30]
Stansvikin kartano Kruunuvuorenranta, 60°09′49″N, 025°01′49″E Laajasalo 1804 Stansvikin kartano on kartano Helsingissä, Laajasalossa, Tahvonlahden rannalla. Kartanon päärakennus on rakennettu vuosina 1803–1804. [31]
Ravintola Savu Tervasaari, 60°10′25.22″N, 024°58′07.07″E Kruununhaka 1805 Ravintola Savu on Helsingin Tervasaaressa sijaitseva vanha terva-aitta, joka valmistui vuonna 1805. Aitta on saaren ainoa säilynyt rakennus, ja se on toiminut ravintolana vuodesta 1967 alkaen. [32]
Ylistalo Muurahaisenpolku 4, Yliskylä Laajasalo tod.näk. 1805 Tilan kirjoitettu historia ulottuu 1500-luvulle, jolloin tilalla asui kruunun luotsi. Tilan rakennuskannasta on säilynyt 1800-luvun alussa, todennäköisesti vuosina 1804–1805 rakennettu nykyinen Ylistalo. [33]
Kulosaaren kartano Kivinokka, 60°11′35″N, 025°00′52″E Herttoniemi todennäköisesti osittain 1760-luku, nykyasu 1810-luvulta Carl Ludvig Engel Kulosaaren kartanon historia ulottuu 1500-luvulle asti. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut 1800-luvun alussa, mutta todennäköisesti rakennus on rungoltaan osittain Augustin Ehrensvärdin aikakaudelta, eli 1750–1760-luvulta. Tähän viittaisi muun muassa se, että rakennuksen alakerta on huonekorkeudeltaan selvästi yläkertaa matalampi. [34][23]
Katariinankatu 3 Katariinankatu 3, 60°10′07.14″N, 024°57′13.54″E Kruununhaka 1810-luku Ei tietoa Sederholmin talon lisärakennus. [35][4]
Balderin talo Aleksanterinkatu 12, 60°10′08.39″N, 024°57′17.3″E 1813 Pehr Granstedt Arkkitehti Pehr Granstedt piirsi rakennuksen, joka rakennettiin sen ajan yksinkertaisen ranskalaiseen barokkityyliin. Rakennuksen osti Bolder-loosi, joka ajoi raittiusasiaa. Aleksanterinkadun puolelle rakennettiin kolmas kerros vuonna 1931. [36][4]
Remanderin talo Aleksanterinkatu 16, 60°10′08.43″N, 024°57′14.89″E 1814 Ei tietoa Alun perin kaksikerroksista Friedrich Remanderin kauppiastaloa korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1873. Tontilla sijainneet piharakennukset purettiin 1920-luvulla, ja pihalle rakennettiin suuri piharakennus, Valkoinen sali, joka valmistui vuonna 1925. [37][38][4]
Goviniuksen talo Pohjoisesplanadi 9, 60°10′05.14″N, 024°57′13.84″E 1815 Pehr Granstedt Goviniuksen talo sijaitsee Elefantin korttelissa Kruununhaassa. Rakennuksessa sijaitsi Louis Kleinehin hotelli. [39][40][4]
Munkkiniemen kartano Kartanontie 1, 60°11′39.61″N, 024°52′52.36″E Munkkiniemi Carl Ludvig Engel Munkkiniemen kartano muodostettiin kartanoksi vuonna 1624. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1815. Kartanoa ympäröi englantilaistyyppinen puisto 1830-luvulta. Carl Ludvig Engelin rakennukseen suunnittelemat muutostyöt tulivat päätökseen vuonna 1839. [41]
Kluuvin galleria Unioninkatu 28, 60°10′06.1″N, 024°57′03.03″E Kluuvi 1816 Ei tietoa Kluuvin galleria on Helsingin kaupungin taidemuseon hoitama näyttelytila, joka on profiloitunut ajankohtaisen kuvataiteen esittelyyn. [42]
Korkein oikeus Pohjoisesplanadi 3, 60°10′05.22″N, 024°57′19.91″E Pehr Granstedt Korkein oikeus muutti Helsingin Kauppatorin laidalle Presidentinlinnan naapuriin vuonna 1934. [43]
Uschakoffin talo Pohjoisesplanadi 19, 60°10′04.85″N, 024°57′02.68″E Lars Sonck (nykyasu) Entinen Privatbanken, nykyinen Jugendsali (1904). Talo sijaitsee osoitteessa Pohjoisesplanadi 19. [44]
Fennia-Patrian talo Unioninkatu 25, 60°10′06.39″N, 024°57′04.57″E Kruununhaka 1817–1818 Ei tiedossa Vuosien 1817–1818 välillä valmistunut Fennia-patrian talo sijaitsee Kruununhaassa, osoitteessa Unioninkatu 25. [8][45]
Lampan talo Pohjoisesplanadi 5, 60°10′05.29″N, 024°57′17.78″E 1817 Lampan talo on saanut nimensä siitä, että sen rakennutti vv. 1814–1817 Selma Europaeuksen isä, kauppias ja raatimies Johan Lampa, liike- ja asuintalokseen Pohjoisesplanadin ja Helenankadun kulmaan. G.F. Stockmann aloitti liikkeensä tässä talossa. [46][4]
Ruiskumestarin talo Kristianinkatu 12, 60°10′31.8″N, 024°57′22.52″E 1818 Ruiskumestarin talo on Helsingin kantakaupungin vanhin puutalo, joka on valmistunut vuoden 1818 tienoilla. Museo sijaitsee Kruununhaassa Kristianinkatu 12:ssa. [47]
Talin kartano Tali, 60°12′43.34″N, 024°51′34.82″E Pitäjänmäki 1820-luku Ei tietoa Talin kartanon historia ulottuu 1600-luvun alkupuolelle. Nykyisen päärakennuksen vanhin osa on 1820-luvulta, ja arkkitehtuuri edustaa empiretyyliä. [48]
Huvila Engel Stansvikintie, Kruunuvuorenranta Laajasalo 1820 mahdollisesti Carl Ludvig Engel Huvila vuoden rakennettiin vuoden 1820 vaiheilla kesävieraiden majoitusta varten. Yksikerroksinen empiretyylinen sivurakennus tehtiin päärakennuksen kaakkoispuolelle, rantaan vievän polun reunalle. Huvilan suunnittelijasta ei ole varmuutta, mutta Carl Ludvig Engeliä on esitetty rakennuksen suunnitelmien laatijaksi. [24]
Presidentinlinna Pohjoisesplanadi 1 / Mariankatu 2, 60°10′06″N, 024°57′22.5″E Kruununhaka Pehr Granstedt Presidentinlinna on Suomen tasavallan presidentin edustusasunto Helsingissä Kauppatorin laidalla. Talo edustaa enimmäkseen empiretyyliä. [49]
Stansvikin kartanon venevaja Stansvikintie Laajasalo mahdollisesti Carl Ludvig Engel Empiretyylinen venevaja rakennettiin vuonna 1820. [24]
Merikasarmi Laivastokatu 20, 60°10′05.18″N, 024°58′19.66″E Katajanokka Carl Ludvig Engel Merikasarmi, alkujaan Katajanokan kasarmi, on Suomen meriekipaasin käyttöön 1816–1820 rakennettu kasarmialue. [50]
Cavoniuksen talo Pohjoisesplanadi 21, 60°10′04.76″N, 024°57′00.79″E Kluuvi Cavoniuksen talo sijaitsee Dromedaarin korttelissa. [51]
Valtioneuvoston linna Snellmaninkatu 1–3, 60°10′10″N, 024°57′16″E Kruununhaka 1822 Carl Ludvig Engel Eteläinen ja itäinen sivurakennus valmistuivat muutama vuosi myöhemmin kuin senaatintorinpuoleinen päärakennus. 1850-luvun alussa valmistuneen pohjoisen sivurakennuksen suunnittelivat loppuun A. W. Arppe ja A. F. Granstedt. [52][53]
Kaartin kasarmi Kaartinkaupunki Eteläinen Makasiinikatu 10, 60°09′52.6″N, 024°56′55″E Sijaitsee Kasarmitorin laidalla, nykyään Suomen puolustusministeriön päärakennus.
Smolna Eteläesplanadi 6, 60°10′01.5″N, 024°56′59.5″E Smolna on valtioneuvoston juhlahuoneistona toimiva empiretalo Helsingissä Eteläesplanadin varrella. Vuonna 1820 suunniteltu talo valmistui 1822. [54]
Brummerin talo Aleksanterinkatu 14, 60°10′08.4″N, 024°57′15.6″E Kruununhaka 1823 Jean Wik Talon kellari on osin perua 1600-luvulta. [55][4]
Puutalo Bulevardi 40 Bulevardi 40 Punavuori Ei tietoa Sinebrychoffin puiston laidalla sijaitseva puurakennus on yksi Bulevardi 40:ssä sijaitsevista puurakennuksista. [56]
Vanha kirkko Lönnrotinkatu 6, 60°09′59″N, 024°56′21″E Kamppi 1826 Carl Ludvig Engel Helsingin vanha kirkko on nimensä mukaisesti Helsingin kantakaupungin vanhin kirkko. Se on vihitty käyttöön vuonna 1826. [57]
Pyhän kolminaisuuden kirkko Kruununhaka Unioninkatu 31, 60°10′16.1″N, 024°57′04″E Carl Ludvig Engel ja Jegor Uschakoff Ortodoksinen kirkko, vihitty 1827. [58]
Kaartin lasaretti Lönnrotinkatu 37 Kaartinkaupunki 1827 Carl Ludvig Engel Kaartin lasaretin korttelissa oli jo 1822 sotaväen sairaala. Sairaala-alue laajeni vähitellen koko kortteliin. [59]
Johann Sederholmin hautakappeli Vanha kirkkopuisto, 60°10′00.45″N, 024°56′24.52″E Kamppi 1828 Kauppias Johan Sederholmille pyhitetty kappeli sijaitsee Vanhassa kirkkopuistossa. Hautakappeli valmistui vuonna 1828. [60][61]
Stansvikintien vanha saunarakennus Stansvikintie, Kruunuvuorenranta Laajasalo 1820-luku Entinen saunarakennus on oletettavasti 1820-luvulta. Nykyisin se on kesäasuntokäytössä. Rakennus on peruskorjattu 1990-luvulla. [24]
Topelia (Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta) Unioninkatu 38, 60°10′17″N, 024°56′59″E Kruununhaka 1821–1830 Carl Ludvig Engel Kantonistikoulun päärakennus ja kaksi sivurakennusta valmistuivat Unioninkadun varrelle vuosina 1821–1830. [62]
Brofeldtin talo Pohjoisesplanadi 15 – Sofiankatu 2, 60°10′04.99″N, 024°57′07.18″E 1830 Rakennus valmistui vuonna 1830, ja se korotettiin kolmikerroksiseksi jo seuraavana vuonna. Vuonna 1895 talon ulkoasu muutettiin uusrenessanssityyliseksi Theodor Höijerin suunnitelmien mukaan. [8][63]
Mariankatu 5 Mariankatu 5, 60°10′11″N, 024°57′25.08″E Ei tietoa [64]
Eteläranta 16 Eteläranta 16, 60°09′59.63″N, 024°57′07.61″E Kaartinkaupunki Carl Ludvig Engel Eteläranta sijaitsee Kaartinkaupungissa, Valaan korttelissa. [65]
Viikin latokartano Viikintien ja Lahdenväylän risteys Viikin tiedepuiston kupeessa Viikki 1832 Ei tietoa Tila perustettiin vuonna 1555. Vanha päärakennus paloi vuonna 1830 ja nykyinen rakennettiin sen tilalle 1832. Se sai nykyisen asunsa vuonna 1932. Vuonna 1988 kartano muutettiin tiedepuistotoimistoksi ja vuodesta 2000 siinä on toiminut ravintola. [66][22]
Villa Anneberg Vanhakaupunki Annalan kartano valmistui 1832, ja se on yksi Suomen vanhimpia kesähuviloita. Kartanoa ovat ympäröineet kauniit puutarhat. Rakennus sijaitsee mäen päällä Vanhassakaupungissa Helsingissä. [67]
Helsingin yliopiston päärakennus Unioninkatu 34, 60°10′10″N, 024°57′00″E Kruununhaka Carl Ludvig Engel Helsingin yliopiston päärakennus on vuonna 1832 valmistunut empiretyylinen rakennus senaatintorilla. Se laajennettiin 1930-luvulla korttelin kokoiseksi arkkitehti J. S. Sirénin suunnitelmien mukaan.
Helsingin yliopiston Observatorio Kopernikuksentie 1, 60°09′42.91″N, 024°57′05.97″E Ullanlinna Yliopiston vanha tähtitorni, josta ympäröivä Tähtitorninmäki on saanut nimensä. [64]
Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus Hietalahdenranta 9a Punavuori Anton Wilhelm Arppe Rakennus sijaitsee Haahkan korttelissa. [68]
Synnytyshuone Snellmaninkatu 14 Kruununhaka 1833 Carl Ludvig Engel Rakennettiin vuonna 1833 opetussairaalan erilliseksi synnytyshuoneeksi. Talosta ovat säilyneet Carl Ludvig Engelin signeeraamat piirustukset. [69][70]
Ent. vanha klinikka (nyk. Snellmania) Unioninkatu 37 Vanha klinikka (Unioninkatu 37) valmistui vuonna 1833 Suomen ensimmäiseksi opetussairaalaksi. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa. [71][72]
Kasvitieteellisen puutarhan entinen päärakennus Unioninkatu 44 Kluuvi Carl Ludvig Engel, Jean Wik Empiretyylinen rakennus valmistui Kasvitieteellisen puutarhan päärakennukseksi vuonna 1833. Se korotettiin 1850-luvulla arkkitehti Jean Wikin suunnitelmien mukaan. Se siirrettiin nykyisen laitosrakennuksen paikalta puutarhurien asunnoksi nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa. [56]
Helsingin kaupungintalo Pohjoisesplanadi 11–13, 60°10′05″N, 024°57′10″E Kruununhaka Carl Ludvig Engel Helsingin kaupungintalo on osa kaupungintalokorttelia, jonka kaikki rakennukset ovat kaupunginhallinnon käytössä. Peruskorjauksessa vuosina 1965–1970 talon sisäosat purettiin ja rakennettiin uudestaan Aarno Ruusuvuoren piirustusten mukaan. [73][74]
Kaartin lasaretin leivintupa Lönnrotinkatu 37, Hietalahdenkatu 1 Kamppi 1835 Kaarin lasarettiin leivintupa, rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa. [59][75][76]
Ravintola Kaisaniemi Kaisaniementie 6 Kluuvi 1836 tuntematon Vuonna 1827 perustettu ravintola sijaitsee Kluuvissa, Kaisaniemen puistossa. Nykyinen ravintolarakennus on valmistunut 1836. Rotundasali ja ulkoterassi lisättiin 1920-luvun lopulla. [56]
Lauttasaaren kartano Kotkavuori, 60°09′32.7″N, 024°52′44.6″E Lauttasaari 1837 Todennäköisesti C. L. Engelin arkkitehtitoimisto Lauttasaaren kartanon omistajat tunnetaan vuodesta 1624 lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1837. Kartano on kaupungin omistuksessa. [77]
Helsingin lääninvankilan vanha osa ja kirkko Vyökatu 1–3 Katajanokka A. F. Granstedt Vankilan vanhin osa. Toimi vankilana 1837–2002, nykyään hotellina. [64][78]
Ravintola Kaivohuone Iso Puistotie 1 Kaivopuisto 1838 Carl Ludvig Engel Vuodesta 1838 toiminut ravintola sijaitsee Kaivopuistossa. [56]
Ent. varuskuntasairaala Merikasarminkatu Katajanokka A. F. Granstedt Merikasarmiin liittyvä entinen varuskuntasairaala, nykyään osa Ulkoasiainministeriön rakennusryhmää. [64]
Palmqvistin talo Pohjoisesplanadi 23 Kluuvi [79]
Pohjoisranta 12 Pohjoisranta 12, 60°10′20.6″N, 024°57′37.15″E Kruununhaka 1839 Ei tietoa Puinen empirerakennus sijaitsee Kruununhaassa. [56]
Ruotsin Helsingin-suurlähetystö Pohjoisesplanadi 7, 60°10′05.2″N, 024°57′15.5″E A. F. Granstedt Ruotsin Helsingin-suurlähetystö sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Suurlähetystörakennus on valmistunut vuonna 1839. Myöhemmin Torben Grut suunnitteli sen muistuttamaan Tukholman kuninkaallista linnaa. .[80][4]
Turun kasarmin talousrakennus Simonkatu 3 Kamppi 1830-luku Ei tietoa Kasarmin päärakennus tuhoutui Suomen sisällissodassa 1918, jäljelle jäi vieressä sijainnut talousrakennus. Toimi linja-autoasemana vuosina 1935–2005. Nykyään kulttuurikeskus Kulttuurikasarmi. [81]
Kansalliskirjaston päärakennus Unioninkatu 36, 60°10′13.27″N, 024°57′01.37″E Kruununhaka 1940 Carl Ludvig Engel Kansalliskirjasto on Suomen suurin ja vanhin tieteellinen kirjasto sekä Helsingin yliopiston suurin erillislaitos. [82]
Kleinehin huvila Itäinen Puistotie 7 Kaivopuisto C. A. Edelfelt Itä-Kaivopuistossa sijaitseva rakennus on vuosilta 1839–1840. [83]
Munkkiniemen viljamakasiini Solnantie 7 Munkkiniemi Nelikerroksinen viljamakasiini valmistui vuonna 1840 A. E. Ramsayn johdolla. Viljatorni oli mahdollisesti pelkkä peitenimi sotilaalliseen käyttöön tarkoitetulle näkötornille. [84]
Puutarhurin talo Annalan huvila-alue Vanhakaupunki 1840, 1920 K. J. Alhskog Rakennusta laajennettiin 1920-luvun alussa K. J. Alhskogin suunnitelmien mukaan. 1840-luvun ensimmäisestä rakennusvaiheesta on säilynyt ainakin kivijalka ja osa talon puurakenteista. [85]
Kumpulan kartano 60°12′07″N, 024°57′26″E Kumpula 1841 Ei tietoa Ensimmäinen kirjallinen maininta Kumpulan kartanosta (ruots. Gumtäkt gård) on peräisin 1460-luvulta. [86]
Lapinlahden sairaala Lapinlahti, 60°10′04″N, 024°54′46″E Länsisatama Carl Ludvig Engel Lapinlahden sairaala on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaala. Se sijaitsee Helsingissä Lapinlahden osa-alueella meren rannalla Hietaniemen hautausmaan läheisyydessä. [87]
Suomalainen Tiedeakatemia Mariankatu 5 Kruununhaka Jean Wik, Theodor Decker Suomalaisen Tiedeakatemian rakennus sijaitsee Kruununhaan Pantterin korttelissa. [88]
Sinebrychoffin taidemuseo Bulevardi 40, 60°09′45″N, 024°55′57″E Punavuori 1842 Nikolai Sinebrychoff Talon rakennutti liikemies Nikolai Sinebrychoff, ja se on valmistunut 1842. [89]
Helsingin päävartio Päävartiontori Kruununhaka 1843 Carl Ludvig Engel Rakennettu huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen palatsin (nykyinen Presidentin linna) vartioinnista, nykyään Helsingin varuskunnan käytössä. [90]
Hakasalmen huvila Mannerheimintie 13, 60°10′28.8″N, 024°56′02.4″E Kluuvi Ernst Lohrmann Hakasalmen huvila on Helsingissä Etu-Töölössä sijaitseva rakennus. Se rakennettiin vuosina 1843–1846 prokuraattori Carl Johan Walleenin perheelle kesäpaikaksi. [91]
Korkeavuorenkatu 19 Ullanlinna Ei tietoa Puurakennus kuuluu tontin vanhimpaan rakennuskantaan. [56]
Kasvitieteelliseen puutarhaan liittyvä asuinrakennus Unioninkatu 44 Kluuvi Jean Wik Rakennettiin alun perin Kaisaniemenrantaan, mutta siirrettiin vuonna 1991 nykyiselle paikalleen. [56]
Kalliolinna Kalliolinnantie 12 Kaivopuisto Ernst Lohrmann Huvilarakennus Itä-Kaivopuistossa. [64]
Annalan huvilan orangeria Annalan huvila-alue Vanhakaupunki 1844 Ei tietoa Harmaakivestä rakennettu kasvihuone on rakennettu viimeistään vuonna 1844, vanhimmat osat ovat mahdollisesti 1830-luvulta. [85]
Mäyrälän talo Snellmaninkatu 7 / Kirkkokatu 14 Kruununhaka 1842–1844 Abraham Möller Ns. Mäyrälän talon rakennutti leipurimestari Abraham Möller 1842–1844. Kruununhakaan 1860 perustettu apteekki toimi pitkään talossa. Samalle tontille valmistui 1905 nelikerroksinen, Gustaf Estlanderin suunnittelema jugendvaikutteinen asuintalo. Rakennuksissa on nyt sosiaali- ja terveysministeriön tiloja. [92]Snellmaninkatu 7 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
Pihlflycktin-Willebrandtin talo Hallituskatu 3 1843–1844 mahd. Jean Wik Talon rakennutti Fredrik Pihlflyckt 1843–1844, ja siirtyi Felix von Willebrandtin omistukseen 1880-luvulla. Talon siirryttyä yliopiston omistukseen 1910-luvulla sitä korotettiin kerroksella Gripenbergin piirustusten mukaan. Peruskorjauksen 1972–1973 suunnitteli Osmo Lappo. Nykyisin maa- ja metsätalousministeriön käytössä. [92][93][94]
Fabianinkatu 35 Fabianinkatu 35 1846 Jean Wik ja Ernst Lohrmann, myöh. Gustaf Nyström Helsingin yliopistolle kuuluva rakennus Kansalliskirjaston korttelissa. [95][96][97][98]
Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 Kluuvi 1847 Gustaf Leander Verhoilijamestari Jonas Litonius rakennutti Aleksanterinkadulle kivitalon, joka kohosi kallioperustalle aivan Kluuvinlahden rannan tuntumaan. Talon piirsi G.P. Leander 1845, ja talo valmistui vuonna 1847. [99]
Hakasalmen huvilan pohjoinen siipirakennus Mannerheimintie 13, 60°10′28.83″N, 24°56′0.81″E Ernst Lohrmann Hakasalmen huvilan eteen rakennettiin vuonna 1847 erilliset siipirakennukset. Pohjoisen puoleisessa siipirakennuksessa oli leivintupa.

[100]

Hakasalmen huvilan eteläinen siipirakennus Mannerheimintie 13, 60°10′27.95″N, 24°56′1.89″E Toinen Hakasalmen huvilan vieressä sijaitsevista siipirakennuksista. Rakennuksessa sijaitsi kasvihuone. [100]
Uusi klinikka Unioninkatu 33 Kruununhaka 1848 Suunniteltu 1842, valmistui 1848. Tilat olivat välillä pitkään Suomen Pankin edustuskäytössä, mutta palautuivat 2005 yliopistolle. [101][102][103]
Borgsin tilan päärakennus Linnanherrantie Vartiokylä 1800-luvun puoliväli Kartanon alueella oli myös viinan kotipolttimo ja siihen kuulunut kivirakennus. Lisäksi alueella oli tuulimylly. Tilan rakennuksista on päärakennuksen lisäksi jäljellä aitta ja työväen asuinrakennus. [104][105]
Stansvikin kartanon piikojen talo Stansvikintie, Kruunuvuorenranta Laajasalo ennen 1850-lukua Rakennus on hyvin säilynyt esimerkki kartanoiden vaatimattomasta työväen asuntorakentamisesta. [24]
Helsingin tuomiokirkko Unioninkatu 29 / Hallituskatu 7, 60°10′13″N, 024°57′08″E Kruununhaka 1852 Carl Ludvig Engel Helsingin tuomiokirkko, myöhemmin Suurkirkko, on Helsingin hiippa­kunnan tuomiokirkko ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan kotikirkko. Kirkko sijaitsee Senaatintorin laidalla Helsingissä. [106]
Rahoitustarkastus (nyk. Finanssivalvonta Snellmaninkatu 6 1853 Ernst Lohrmann Sijaitsee Tuomiokirkon korttelissa. [107]
Uusi tulli- ja pakkahuone Meritullintori 4 / Aleksanterinkatu 1, 60°10′09.87″N, 024°57′28.91″E 1854 Carl Albert Edelfelt Talo sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [108]
Koffin torni Sinebrychoffin puisto Punavuori n. 1854 Ei tietoa Torni on toiminut ainakin vartiotornina, ja se on myös ollut osa olutpanimoa. Tornista ei tiedetä paljoa. [109]
Villa Björkudden Östersundom 1856–1858 Wilhelm Linsén Huvila rakennettiin pysyväksi asunnoksi Östersundomin kartanon leskelle Antoinette Lindforsille. Huvilan piiriin kuuluvat myös muun muassa vuonna 1880 rakennettu renkitupa. [110]
Puotilan kappeli Puotilan kartanon vieressä Vartiokylä 1859 Ei tietoa Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos rakennutti nykyisen kappelin viljamakasiiniksi vuonna 1859. Se vihittiin kappeliksi pääsiäisenä 1963. [111]
Kalevankatu 34 Kalevankatu 34 – Albertinkatu 31, 60°09′54.74″N, 024°55′56.52″E Kamppi 1860 K. J. Grönstrand Vuonna 1860 valmistunut rakennus sijaitsee Kampissa, Käen korttelissa. [112][113]
Pyhän Henrikin katedraali Pyhän Henrikin Aukio 1, 60°09′33.2″N, 024°57′15″E Ullanlinna Ernst Lohrmann Pyhän Henrikin katedraali on Helsingissä, Ullanlinnassa ja Mustekalan korttelissa sijaitseva katolinen kirkkorakennus. Se on rakennettu vuosina 1858–1860, ja se edustaa uusgotiikkaa. [114]
Villingin kartano Villinki 1860-luku Ei tietoa Villingin kartanon päärakennus on 1860-luvulta. Lähellä on vanha 1700-luvun sotilasvirkatalo. Saarella on n. 40 vanhaa huvilaa kaudelta 1880–1930. [115]
Mariankatu 7 Mariankatu 7 Kruununhaka 1861 Georg Theodor Chiewitz Sijaitsee Pantterin korttelissa. [116]
Korkeavuorenkatu 25 Korkeavuorenkatu 25 – Ullanlinnankatu 5 Kaartinkaupunki Ulrik Grönstrand Sijaitsee Ruutanan korttelissa. [117]
Ritarihuone Hallituskatu 2 Kruununhaka 1862 Georg Theodor Chiewitz Suomen Ritarihuone on uusgoottilainen valtiopäivärakennus. Tontille piti alun perin tulla Säätytalo, mutta valtiopäivien koollekutsuminen pitkittyi ja aatelisto sai tontin. [118][119]
Saksalainen kirkko Unioninkatu 1, 60°09′48″N, 024°57′06.6″E Kaartinkaupunki 1864 Harald von Bosse ja C. J. von Heideken Saksalainen kirkko on Helsingissä, Kaartinkaupungissa Unioninkadun varrella sijaitseva kirkko, joka rakennettiin vuonna 1864. [120]
Rahapaja Kanavakatu 4 / Katajanokanlaituri 3 Katajanokka Ernst Lohrmann Entinen rahapaja. Rakennus sijaitsee Katajanokalla, Pihlajan korttelissa. Nykyään rakennuksessa toimii Ulkoasiainministeriön Aasian ja Oseanian yksikkö. [121][122]
Uudenmaankatu 38 Uudenmaankatu 38, 60°09′46.71″N, 024°56′12.24″E Punavuori 1865 Ei tietoa Yksikerroksinen puurakennus kuuluu Punavuoren vanhimpaan rakennuskantaan [56]
Ruotsalainen teatteri Pohjoisesplanadi 2, 60°10′02″N, 024°56′36″E Kaartinkaupunki 1866 Carl Ludvig Engel Ruotsalainen teatteri (ruots. Svenska Teatern) on Helsingissä toimiva ruotsinkielinen teatteri. Teatterirakennus sijaitsee Erottajalla Esplanadin puiston länsipäässä, Etelä- ja Pohjoisesplanadi -katujen välissä. Nykyinen, alkuperäisestä huomattavasti poikkeava ulkoasu on 1930-luvulta. [64][123]
Esplanadikappeli Esplanadin puisto, Kappeliesplanadi 1867 Axel Hampus Dalström Vuonna 1867 avattu rakennus toimii edelleen ravintolana.
Uspenskin katedraali 60°10′06″N, 024°57′36″E Katajanokka 1868 Aleksei M. Gornostajev Uspenskin katedraali on Helsingin ortodoksisen seurakunnan sekä samalla Helsingin hiippakunnan pääkirkko eli katedraali. Punatiilinen kirkko sijaitsee Helsingin keskustassa Katajanokan kalliolla. Uspenskin katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen kirkko. [124]
Arppeanum Snellmaninkatu 3–5 Kruununhaka 1866–1869 Carl Albert Edelfelt Arppeanum oli Helsingin yliopiston käytössä, viimeksi Yliopiston museona. Rakennus sijaitsee Senaatintorin kulmassa ja siellä toimii nykyään Valtioneuvoston kanslia. [125][92]
Itäinen puistotie 8 Kaivopuisto 1869 nyk. Jarl Eklund Alun perin kaksikerroksinen puuhuvila on valmistunut vuonna 1869, mutta nykyinen muoto on vuodelta 1922 (Jarl Eklund) [56]
Pursimiehenkatu 21 Punavuori Ei tietoa Rakennus sijaitsee kerrostalojen sisäpihalla, Punavuoressa. [126]
Satamakatu 9 Satamakatu 9 Katajanokka A. Boman Katajanokalla sijaitseva rakennus, jossa aikoinaan toimi Helsingin Diakonissalaitos [64]
Villa Wuorio Vuorilahdenniemi, Hevossalmi Laajasalo 1860-luku Rakennuksen on arveltu olevan alkujaan kalastajien käyttöön rakennettu torppa ja peräisin 1860-luvulta. Torppaa laajennettiin vuosisadan vaihteessa ja se muutettiin vierastaloksi. Vuonna 1964 Bergvikin huvila-alueen rakennukset myytiin Helsingin kaupungille 20 000 markalla. [24]
Mannerheimintie 6 Kamppi 1870 Frans Anatolius Sjöström Sijaitsee Riikinkukon korttelissa. [127][128][128]
Vanha ylioppilastalo Aleksanterinkatu 23 / Mannerheimintie 3, 60°10′08.5″N, 024°56′26″E Kluuvi Axel Hampus Dalström Vanha ylioppilastalo eli Vanha on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vanhempi ylioppilastalo Helsingissä Aleksanterinkadun ja Mannerheimintien risteyksessä. [129]
Ent. Borgströmin tupakkatehdas Pohjoisranta 2 Kruununhaka 1857–1904 Ei tietoa Entinen tupakkatehdas, Kruununhaan ainoa teollisuusrakennus [64]
Pauligin huvila Sibeliuksen puisto Taka-Töölö 1873 Frans Anatolius Sjöström Pauligin huvila Sibeliuksen puiston laidalla Kesäkadun pohjoispuolella. Nykyisin huvila toimii kaupungin nuorisoasiankeskuksen luontokeskuksena. [130][131]
Hietaniemen hautausmaan Vanha kappeli Etu-Töölö Theodor Höijer [132]
Asunto Oy Riddarborg Ritarikatu 7 – Kirkkokatu 9 Kruununhaka Talo sijaitsee Ilveksen korttelissa. [64][133]
Kesäranta Kesärannantie, 60.18468°N, 24.90600°E Meilahti Frans Ludvig Calonius Alkuperäinen nimi Bjälbo, nykyään pääministerin virka-asunto [134]
Mannerheim-museo Kalliolinnantie, 60°09′32″N, 024°57′37″E Kaivopuisto 1874 Ei tietoa Suomen marsalkka, vapaaherra Gustaf Mannerheim (1867–1951) asui Kaivopuistossa sijaitsevassa huvilassa vuosina 1924–1951. Huvila on vuodesta 1951 toiminut hänen elämäänsä ja Suomen historiaa esittelevänä museona. [135]
Meritullinkatu 6 Meritullinkatu 6, 60°10′13.2″N, 024°57′30.4″E Kruununhaka Ludvig Isak Lindqvist Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [136]
Schaumanin huvila Koirasaarentie 23 Laajasalo Ei tietoa Schaumanin huvila sijaitsee Laajasalossa ja edustaa tyyliltään uusrenessanssia. [24]
Vanha tulitikkutehdas Kaikukatu 4 / Hämeentie 13B Sörnäinen Toimi tulitikkutehtaana vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen rakennuksessa toimivat muiden muassa työväen asuntokasarmi, leipomo, konetehdas ja rautasänkytehdas. Nykyään rakennuksessa järjestetään kokous- ja cocktailtilaisuuksia, ja se on museoviraston suojelema. [137]
Eerikinkatu 4 Kruununhaka 1875 Puinen sisäpiharakennus on valmistunut vuonna 1875 [56]
Deckerin huvila Tullisaari Laajasalo 1876 Theodor Decker Deckerin huvilana tunnetun rakennuksen rakennutti Tullisaaren kartanon omistaja kauppaneuvos Henrik Borgström tyttärelleen Adéle Deckerille kesähuvilaksi. Rakennuksen suunnitteli Adéle Deckerin puoliso arkkitehti Theodor Decker. Huvila valmistui vuonna 1876. [24]
Puistokatu 2 Kaivopuisto Hugo Neuman Vuonna 1876 valmistunutta puurakennusta on aikojen saatossa muuteltu paljon. Toinen kahdesta Länsi-Kaivopuiston jäljellä olevasta huvilasta. [56]
Aleksanterin teatteri Bulevardi 23 – Albertinkatu 32, 60°09′48″N, 024°55′59″E Kamppi Koshperoff(?) Alun perin venäläinen varuskuntateatteri sijaitsee Kampissa, Kurjen korttelissa. Toimi oopperatalona vuosina 1918–1993. [138][139]
Vesilinna Linnanmäki Alppiharju 1876–1929 Endre Lekve, Emil Holmberg (laajennus) Helsingin ensimmäinen ja vanhin vesisäiliö otettiin käyttöön 1876. Vesilinnaa on muutettu useaan otteeseen. [140]
Aino Acktén huvila Tullisaari Laajasalo 1877 Theodor Decker Huvila oli alun perin nimeltään Villa Lindfors ja se on yksi kolmesta huvilasta, jotka Theodor Decker suunnitteli kauppaneuvos Henrik Borgströmin jälkikasvua varten (huviloista kaksi on säilynyt). Vuonna 1877 valmistunut kaksikerroksinen ja koristeelliseen uusrenessanssityyliin rakennettu puuhuvila sijaitsee Tullisaarenpuistossa. [141]
Kalevankatu 18 60°09′59.13″N, 024°56′08.84″E Kamppi Fl. Granholm Rakennus sijaitsee Kampissa, Papukaijan korttelissa. [142]
Mariankatu 11 Mariankatu 11, 60°10′14.17″N, 024°57′24.93″E Kruununhaka Hampus Dalström Koulurakennus, alkujaan ruotsinkielinen reaalilyseo, nykyään Helsingin yliopiston käytössä. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Pantterin korttelissa. [64][143]
Kaartin maneesi Kasarmikatu 15, 60°09′46.41″N, 024°56′55.34″E Kaartinkaupunki Kaartin maneesi rakennettiin vuosina 1875–1877. [144][145]
Entinen Polyteknillisen opiston päärakennus Abrahaminkatu 1–5, 60°09′47.19″N, 024°55′52.66″E Kamppi F.A. Sjöström Vuonna 1877 valmistunut rakennus sijaitsee Hietalahdentorin laidalla, Kurjen korttelissa. Myöhemmin Metropolia Ammattikorkeakoulun päärakennus, vuonna 2017 rakennus myytiin asuntosijoitusyhtiö Kojamolle. [146][147]
Helsingin Suomalainen Alkeisopisto (nyk. Helsingin normaalilyseo) Ratakatu 2, 60°09′47.12″N, 024°56′40.63″E Punavuori 1878 Alkeisopiston oma koulurakennus valmistui vuonna 1878 osoitteeseen Ratakatu 2 (nykyisin Ratakatu 6a) [148]
Svenska social- och kommunalhögskolan Snellmaninkatu 12, 60°10′21.78″N, 024°57′08.28″E Kruununhaka J.E. Söderlund Rakennus on valmistunut vuonna 1878. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Vuohen korttelissa [149]
Östersundomin kartano 60°15′31″N, 025°11′35″E Östersundom Theodor Decker Östersundomin kartano on kartano Helsingin Östersundomissa. Kartano on perustettu 1600-luvulla. Kartanoon kuuluu myös joitakin 1700-luvun rakennuksia. [150]
Kalevankadun puutalot Kalevankatu 39–43, 60°09′53.84″N, 024°55′50.73″E Kamppi 1800-luku Ei tietoa Kalevankadun varrella on säilynyt 2000-luvulle kolme matalaa puutaloa. Niiden suunnittelijat ja tarkat valmistumisvuodet eivät ole tiedossa. Nykyinen puutalo kuin myös 41:n talo on 1880-luvulta. [151]
Bulevardin Mallasmakasiini, Sinebrychoffin entinen tehdasrakennus) Bulevardi 46, 60°09′43.52″N, 024°55′52.27″E Punavuori 1880 Sebastian Gripenberg Sinebrychoffin panimokorttelin Bulevardin-puoleinen rakennus. Punainen tiilirakennus sijaitsee Punavuoressa, Haahkan korttelissa. Nykyisin toimistokäytössä, panimo muutti 1990-luvulla Keravalle. [152][153]
Kanavaranta 5–7 60°10′08.6″N, 24°57′35.7″E Katajanokka Ei tietoa Punainen tiilirakennus sijaitsee Kuusen korttelissa. [154]
Kasarmikatu 28 Kasarmikatu 28 / Pieni Roobertinkatu 2 Kaartinkaupunki Theodor Höijer Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Ruutanan korttelissa. [155]
Helsingin kirurginen sairaala Kasarmikatu 13 Ullanlinna Frans Sjöström Helsingin Kirurginen sairaala sijaitsee Tähtitorninmäen puistoalueen reunassa, Kasarmikadun varrella. [156]
Niskalan tila Kuninkaantammentie Ei tietoa Niskalan tila sijaitsee historiallisen Kuninkaantammentien varrella Vantaanjoen lähellä. Tilan historia ulottuu 1500-luvulle. Nykyinen päärakennus ja viljamakasiini rakennettiin 1800-luvun lopulla. [157]
Ressun lukio Kalevankatu 8–10/Lönnrotinpuistikko 1–3 Kamppi Sebastian Gripenberg Rakennuksessa on toiminut vuodesta 1891 asti Ressun lukio. [158][159]
Svenska Normallyceum Unioninkatu 2 Kaartinkaupunki Axel Hampus Dalström Koulurakennus Tähtitorninmäen puistoalueen laidalla [64]
Rahapajankatu 1 Rahapajankatu 1 / Pormestarinrinne 1 Katajanokka Konstantin Kiseleff Asuinrakennus Uspenskin katedraalia, Katajan korttelissa [64][160]
Eerikinkatu 5 Eerikinkatu 5 – Annankatu 28 Kamppi 1881 Kiseleff & Heikel Vuonna 1881 valmistuneessa rakennuksessa toimii useampia kivijalkakauppoja [161]
Fredrikinkatu 45 1881 tai 1865 Ei tietoa Rakennus sijaitsee Papukaijan korttelissa. Rakennus on valmistunut lähteestä riippuen joko vuonna 1881 tai 1865. [162][163]
Puistokatu 4 Kaivopuisto 1881 C. H. Nummelin Puinen huvilarakennus on säilyttänyt alkuperäisen muotonsa hyvin. [56]
Ruoholahden villat Lastenkodinkatu 2–10, 60°09′56.53″N, 024°55′31.99″E Kamppi Konstantin Kiseleff Myös ”Sadan markan villoina” tunnettu puutaloryhmä sijaitsee Kampissa, Kanarialinnun korttelissa. Korttelissa on 12 vuonna 1879 suunniteltua, ja 1890-luvun alussa rakennettua yksikerroksista puutaloa. [56][164][165]
Rikhardinkadun kirjasto Rikhardinkatu 3, 60°09′58.4″N, 024°56′46″E Kaartinkaupunki Theodor Höijer Uusrenessanssia edustava kirjastorakennus valmistui vuonna 1881. Myöhemmin, 1920-luvulla, kirjastoon rakennettiin yksi lisäkerros. [166]
Kaartin kasarmin lisärakennus Kasarmikatu 17 / Kaartinkuja 1 Ei tietoa Talo sijaitsee Kaartinkaupungissa, Kaartin kasarmin korttelissa. [167]
Bäckin talo Pohjoisranta 6 60°10′16.62″N, 024°57′36.17″E Kruununhaka 1882 Theodor Höijer Valmistunut vuonna 1882. Julkisivu on punatiiltä. Rakennus sijaitsee Kruununhaassa, Saukon korttelissa. [168]
Cygnaeuksen galleria Kalliolinnantie Kaivopuisto J. W. Mieritz Cygnaeuksen galleria on Museoviraston alaisuudessa toimiva Suomen kansallismuseoon kuuluva taidemuseo. Museo sijaitsee Helsingin Kaivopuistossa. [169]
Kalevankatu 48 Kalevankatu 48/Hietalahdenkatu 1 60°09′49.78″N, 024°55′43.40″E Kamppi Evert Lagerspetz Kaksi vuonna 1882 valmistunutta puutaloa ovat osa entisen Kaartin lasaretin sairaalamiljöötä. [170][56]
Liisankatu 8 Liisankatu 8, 60°10′27.0″N, 024°57′26.1″E Kruununhaka Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa. [171][172]
Lönnrotinkatu 22 60°09′52.90″N, 024°56′02.24″E Kamppi A.A. Siren, M. Stigell Rakennus sijaitsee Haikaran korttelissa. [173]
Maneesikatu 7 60°10′24.31″N, 024°57′25.41″E Kruununhaka Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa, Kruununhaassa. [174]
Mariankatu 23 60°10′25.54″N, 024°57′24.86″E Entinen upseerikasarmi, nykyisin virastotalo. Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa. [64][175][176]
Sotamuseo Maurinkatu 1, 60°10′30″N, 024°57′36″E Rakennus sijaitsee Peuran korttelissa. [177][178]
Klaus K Erottajankatu 4, Bulevardi 2, 60°09′57.99″N, 024°56′35.84″E Kamppi 1883 Frans Anatolius Sjöström Sijaitsee Kotkan korttelissa. [179]
Grönqvistin talo Pohjoisesplanadi 25–27, 60°10′04.7″N, 024°56′56.7″E Kluuvi Theodor Höijer Rakennettu vuosina 1882–1883. Sen julkisivun koristeet laati kuvanveistäjä Karl Magnus von Wright. [180]
Kalliolinnantie 7 60°09′28.97″N, 024°57′33.50″E Kaivopuisto Theodor Decker Rakennus on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Aikoinaan huvilarakennuksessa on toiminut muun muassa elintarvikeliike. [56]
Villa Hällebo (Pihlajasaaren ravintola) Läntinen Pihlajasaari Ulkosaaret Frans Sjöström Alun perin yksityinen huvila, vuodesta 1929 lähtien kesäravintola [181]
Kalevankatu 48 60°09′49.84″N, 024°55′42.5″E Kamppi 1884 Evert Lagerspetz Rakennus sijaitsee Kampissa, Kaartin lasaretin korttelissa. [182][183]
Kasarmikatu 11–13 Ullanlinna Ludvig Isak Lindqvist Kirurgisen sairaalan alueelle alun perin eristysosastoksi rakennettu sairaalarakennus. Rakennuksen pääjulkisivu katsoo puistoon, pihan puolella on kaksi avointa kuistia. Myöhemmin Lääketieteen historian museona toiminut rakennus on nykyisin tyhjillään. [56]
Kulmakatu 3a Kulmakatu 3a, rakennettu 1884 60°10′29.48″N, 024°57′26.22″E Kruununhaka K.Th. Nyberg Vuonna 1884 valmistunut Kulmakatu 3a:n rakennus sijaitsee Vuorivuohen korttelissa. [184]
Villa Furuvik Furuvikintie 5, Hevossalmi Laajasalo Karl August Wrede Huvila sijaitsee alueella, joka vuonna 1798 jaettiin Holmgårdin kartanosta ja nimettiin Degerön kartanoksi. Vuonna 1884 vuori-intendentti Enok Hjalmar Furuhjelm vuokrasi huvilapalstan Degerön kartanolta ja rakennutti Villa Furuvikin. [24]
Villa Furuvikin tilanhoitajan rakennus ennen vuotta 1886 Tilanhoitajan rakennus lienee samanikäinen kuin huvilarakennus eli se lienee rakennettu 1880-luvulla. Portinvartijan rakennus on merkitty vuonna 1886 tarkistettuun venäläiseen topografikarttaan. [24]
Vironkatu 1 Vironkatu 1 – Meritullinkatu 14, 60°10′20.99″N, 024°57′29.06″E Kruununhaka 1884 Konstantin Kiseleff Sijaitsee Näädän korttelissa. [185]
Ravintola Pukki Korkeasaari Mustikkamaa-Korkeasaari Theodor Höijer Alkujaan Suomen Anniskeluyhdistyksen perustama kesäravintola, vanhempi kuin ympärillä oleva eläintarha. [186]
Annantalo Annankatu 30 – Kansakoulukatu 2, 60°10′04.08″N, 024°56′04.71″E Kamppi 1885 Gustaf Nyström Rakennus on valmistunut vuonna 1885. Alkujaan kansakoulu, nykyään kulttuurikeskus. Sijaitsee Kampissa Keltanokan korttelissa. [187]
Helsingin eurooppalainen koulu
Ent. ruotsalainen tyttölyseo		 Bulevardi 18–20, 60°09′52.34″N, 024°56′18.34″E Ludvig Isak Lindqvist Kolmikerroksisen koulurakennuksen vanhimmat osat ovat vuodelta 1885. Rakennuksen laajensi nykyiseen asuunsa vuonna 1915 Johan Jacob Ahrenberg. Rakennus sijaitsee osoitteessa Bulevardi 18–20 Kampissa, Haarahaukan korttelissa. [188][189]
Hietalahdenkatu 4 Hietalahdenkatu 4 – Lönnrotinkatu 36, 60°09′45.5″N, 024°55′42.85″E Theodor Höijer Rakennus sijaitsee Ankan korttelissa. [190][191]
Iso Roobertinkatu 3–5–7 60°09′50.09″N, 024°56′34.72″E Punavuori Kiseleff & Heikel Rakennus sijaitsee Fasaanin korttelissa. [192]
Iso Roobertinkatu 39 60°09′42.88″N, 024°56′14.11″E Punavuori Ei tietoa Rakennus sijaitsee Pelikaanin korttelissa. [193]
Pohjoisranta 18 60°10′23.57″N, 024°57′39.16″E Kruununhaka Albert Mellin Talo on valmistunut vuonna 1885. Edustaa uusrenessanssia. [194]
Standertskjöldin talo Pohjoisranta 4, 60°10′15.05″N, 024°57′34.66″E Theodor Höijer Edustaa uusrenessanssin tyylisuuntaa. Rakennus sijaitsee Vyötiäisen korttelissa. [195]
Kluuvikatu 5 Kluuvikatu 5, 60°10′09.54″N, 024°56′51.13″E Kluuvi Rakennus muodostaa nykyisin osan Kauppakeskus Kluuvia. [64]
Annankatu 5 Annankatu 5 – Iso Roobertinkatu 11, 60°09′48.83″N, 024°56′30.74″E Punavuori 1886 Theodor Höijer, ja Gustaf Nyström Rakennus sijaitsee Fasaanin korttelissa. [196][197]
Annankatu 26 Annankatu 26 – Eerikinkatu 8, 60°10′02.28″N, 024°56′09.96″E Kamppi Frans Anatolius Sjöström Rakennus sijaitsee Leivosen korttelissa. [198]
Eerikinkatu 14 60°10′00.49″N, 024°56′04.17″E Kiseleff & Heikel [199][200]
Kalevankatu 17 60°10′00.32″N, 024°56′09.46″E F.A. Sjöström [201][202]
Liisankatu 25 60°10′27″N, 024°57′08.57″E Kruununhaka Sebastian Gripenberg Rakennus sijaitsee Hevosen korttelissa. [203][204]
Merimiehenkatu 10 60°09′39.80″N, 024°56′25.61″E Punavuori 1885–1886 E. Sihvola Puurakennus sijaitsee kahden kivisen kerrostalon välissä. [56]
Ent. sota-arkisto, alk. Provianttimakasiini Siltavuorenranta 16 Kruununhaka 1886 August Boman Rakennus sijaitsee Provianttimakasiinin korttelissa. [64][205]
Ritarikatu 3b Ritarikatu 3b / Mariankatu 8b 1885–1886 A. Mellin Olga Ärt sai tontin vuonna 1879 ja muurarimestari Alex Ärt rakennutti siihen asuintalon. [118][206]
Erottajankatu 15–17 Erottajankatu 15–17 / Ludviginkatu 7 60°09′57.32″N, 024°56′38.94″E Kaartinkaupunki 1886 Saurén & Helge Rancken [64]
Hallituskatu 5 Kruununhaka 1884–1887 Gustaf Nyström Rakennuksessa toimi aluksi Kemian laitos. [92][207]
Bulevardi 29 Kamppi 1887 F.A. Sjöström Rakennus sijaitsee Satakielen korttelissa. [208][209]
Ent. Helsingin suomalainen tyttökoulu Bulevardi 8 – Yrjönkatu 18 Sebastian Gripenberg Koulurakennuksen vanhin osa on rakennettu vuonna 1877. Sitä laajennettiin Bulevardin ja Yrjönkatujen puoleisilla siivillä vuonna 1904. Päärakennuksen keskiosaa on korotettu kahdella kerroksella vuosina 1926–1928 (A. Lindgren). [210][188]
Iso Roobertinkatu 9 Punavuori 1887 tai 1884 Kiseleff & Heikel Rakennus sijaitsee Fasaanin korttelissa. [211][212]
Bernhardinkatu 1 Kaartinkaupunki 1887 Sebastian Gripenberg Rakennus sijaitsee Lahnan korttelissa. [213]
Ateneum Kaivokatu 2–4 Kluuvi Theodor Höijer Taidemuseo, rakennuksessa toimi ennen myös Taideteollinen korkeakoulu (nyk. Aalto Yliopisto) [64]
Mannerheimintie 12 Mannerheimintie 12 – Kalevankatu 2 Kamppi Kiseleff & Heikel Rakennus sijaitsee Pyyn korttelissa. [214]
Uudenmaankatu 8–10 Kamppi Gustaf Hall Puurakennus on valmistunut vuonna 1887. [56]
Wreden pasaasi Pohjoisesplanadi 35 / Mikonkatu 2 Kluuvi 1888 K. A. Wrede Liikerakennus, jonka läpi kulkee myös Vanhana Kauppakujana tunnettu kauppakuja. [64]
Vanha kauppahalli Eteläranta, 60°09′58.2″N, 024°57′09.83″E Kaartinkaupunki Gustaf Nyström Helsingin vanhin kauppahalli. [64]
Liisankatu 19 Kruununhaka Konstantin Kiseleff Rakennus sijaitsee Pukin korttelissa. [215][216]
”Makrilli" Korkeavuorenkatu 1 – Vuorimiehenkatu 25 Ullanlinna H.E. Saurén Rakennus sijaitsee Makrillin korttelissa. [217]
Meritullinkatu 22 Meritullinkatu 22, 60°10′25.7″N, 024°57′28.9″E Kruununhaka Albert Mellin Rakennus sijaitsee Karhun korttelissa. [218][219]
Ohranan talo Punanotkonkatu 4 – Korkeavuorenkatu 21 Ullanlinna Axel Högberg Rakennus sijaitsee Kultakalan korttelissa. [220]
Suojelupoliisin päämaja Ratakatu 12 – Fredrikinkatu 21 Punavuori E. Sihvola Rakennus toimii Suojelupoliisin päämajana. [221]
Albertinkatu 33 Albertinkatu 33 – Kalevankatu 35 Kamppi Nils Salin Rakennus sijaitsee Rastaan korttelissa. [222]
Bulevardi 6 Bulevardi 6 – Yrjönkatu 7 Theodor Granstedt Rakennus sijaitsee Kotkan korttelissa. [223]
Liisankatu 20 Liisankatu 20, 60°10′26.4″N, 024°57′10.2″E Kruununhaka Georg Wallenius Rakennus sijaitsee Vuohen korttelissa. [224]
Merimiehenkatu 13 Fredrikinkatu 21 – Merimiehenkatu 13 Punavuori E. Sihvola Merimiehenkadun ja Fredrikinkadun kulmassa sijaitseva talo on tyypillinen esimerkki Punavuoren lähes kokonaan hävinneestä puutalokannasta. [56]
Merimiehenkatu 14 Arkkitehtitoimisto Kiseleff & Heikel Kaksikerroksisen piharakennuksen pohjakerros on kiveä ja ylempi kerros puuta. Rakennus on yksi harvoja lajityyppinsä edustajia Helsingin keskustassa. Rakennus sijaitsee Punavuoressa. [56]
Vuorikatu 4 Vuorikatu 4 Kluuvi J. F. Pihlgren Yksi Kluuvin kaupunginosan harvoista yhä asuinkäytössä olevista rakennuksista. [64]
Villa Blom
(Eläintarhan huvila 14)		 Eläintarhantie 14 Kallio 1889 Ei tietoa Vuonna 1889 rakennettu Eläintarhan huvila 14 on yksi jäljelle jääneistä Linnunlaulun puuhuviloista. Rakennus on museoviraston suojelema. Huvila 14 sijaitsee Tokoinrannassa, Eläintarhan lahden tuntumassa Helsingin kaupunginteatterin naapurissa. [225]
Jääkärinkatu 6b Ullanlinna 1889–1890 Elia Heikel & Selim A. Lindqvist Puinen piharakennus edustaa Ullanlinnan rakennuskannan historiallista kerroksellisuutta. Nykyisin talossa on käsityöläisten työhuoneita ja asuntoja. [56]
Annankatu 13 Annankatu 13–Uudenmaankatu 15 60°09′52.2″N, 24°56′25.8″E Kamppi 1889 Kiseleff & Heikel Sijaitsee Korppikotkan korttelissa. [226]
Kalevankatu 19 C. R. Cederberg, Karl August Tavaststjerna [227][228]
Siltavuorenpenger 6 Siltavuorenpenger 6 – Snellmaninkatu 29 Kruununhaka J. Westerlund Rakennus sijaitsee Tiikerin korttelissa. [229]
Ratakatu 1c–3 Punavuori Selim A. Lindqvist, Elia Heikel Rakennus sijaitsee Harakan korttelissa. [230]
Eläintarhan huvila 9, ylätalo Linnunlauluntie 4 Kallio J. Westerlund Yksi Linnunlaulun huviloista. (Huviloilla on vanhat järjestysnumerot, jotka kuitenkin poikkeavat niiden nykyisistä osoitenumeroista.) [231]
Eläintarhan huvila 9, alatalo Linnunlauluntie 4 Rakennuksessa on toiminut kahvila. [231]
Villa Kivi (Eläintarhan huvila 10) Linnunlauluntie 7 Selim A. Lindqvist [231]
Kasvitieteellisen puutarhan palmuhuone Unioninkatu 44 Kluuvi Gustaf Nyström Palmuhuone on kasvihuoneryhmän vanhin osa. [232]
Santahaminan puukasarmit Hevossalmi Laajasalo 1880-luku Hevossalmessa sijaitsevat puukasarmit ovat Santahaminan vanhimmat rakennukset. [233]
Kumpulan kartanon sivurakennus Kumpula 1800-luku Ei tietoa Kumpulan kartanon rakennukset ovat 1800-luvulta. Päärakennus valmistui 1841. [86]
Kumpulan kartanon yläkartano
Viikin latokartanon hirsinen talli Viikin latokartanon pihapiiri Viikki [22]
Viikin latokartanon navetan maitohuone 1800-luvulla rakennettu navetta tuhoutui tulipalossa toukokuussa 1935, mutta kivinen maitohuone on säilynyt. Maitohuoneessa toimii nykyään sepän paja. [22]

Puretut rakennukset

Rakennus Kuva Osoite/sijainti Kaupunginosa Rakennettu Arkkitehti Tietoa rakennuksesta Lähde
Vanhankaupungin kirkon rauniot Vanhakaupunki 1553 Ei tietoa Helsingin kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin noin vuonna 1553 alueelle, joka nykyisin tunnetaan Vanhanakaupunkina. Puukirkko oli kirkkokäytössä 1640-luvulle asti, ja toimi kaupungin hospitaalina 1670-luvulle saakka, kunnes se paloi tai lahosi käyttökelvottomaksi. Rakennuksen kivijalka on jätetty esille vuosien 1930–1931 arkeologisten kaivausten jäljiltä. [234]
Burgmanin talon rauniot Aleksanterinkadun ja Ritarikadun kulma Kruununhaka 1690-luku Talo tuhoutui Suomen sodan aikana 1808, ja nykyisin siitä on jäljellä enää maanalaiset rauniot. [235]

Siirretyt rakennukset

Seuraavat rakennukset ovat alun perinkin sijainneet Helsingissä, mutta on vasta myöhemmin siirretty nykyisille paikoilleen.

Rakennus Kuva Alkuperäinen osoite/sijainti Nykyinen osoite/sijainti Rakennettu/Siirretty Suunnittelija Tietoa rakennuksesta Lähde
Kasvitieteellisen puutarhan kahvila Uudenmaankatu 21 Kaisaniemenranta 2 1823/1990 Alun perin asuinrakennus, toiminut myöhemmin läheisen koulun rehtorin ja henkilökunnan asuntoina. Siirretty Kaisaniemenrantaan 1990. Kuvassa tämä ja seuraava rakennus nykyisillä paikoillaan. [236]
Kasvitieteellisen puutarhan laitosrakennus Uudenmaankatu 19 Kaisaniemenranta 2 1829/1990 Gabriel Andstén Alun perin asuinrakennus, siirretty Kaisaniemenrantaan 1990. Kuvassa tämä ja edellä mainittu rakennus alkuperäisillä paikoillaan. [236]
Puutarhurin työsuhdeasunto Punavuorenkatu 23 Kaisaniemenranta 2 1843/1990 Siirretty Kaisaniemenrantaan 1990. [236]
Jusupoffin talli Itäinen puistotie 13–17 Seurasaari 1842/1916 Kuului alun perin ruhtinatar Zaneida Jusupoffin uusgoottilaisen huvilan pihapiiriin Kaivopuistossa, nykyisin Seurasaaren ulkomuseossa [237][238]
Florinin huvimaja Bulevardi 3 Seurasaari n. 1850/1912 Siirretty Seurasaaren ulkomuseoon 1912, siellä nykyiselle paikalleen kuitenkin vasta 2016 [239]

Uudelleenrakennetut

Rakennus Kuva Osoite/sijainti Rakennettu Arkkitehti Tietoa rakennuksesta Lähde
Aschanin talo Unioninkatu 23 – Pohjoisesplanadi 17 1833 ja 1971 Gabriel Andstén & Aarno Ruusuvuori Apteekkari Carl Aschan rakennutti kolmikerroksisen talon Pohjoisesplanadin ja Unioninkadun kulmaan vuonna 1833. Talo purettiin ja rakennettiin 1870-luvun aikaiseen asuun uudestaan vuosien 1968–1971 aikana. [8][240]

Lähteet

Kirjallisuuslähteet

  • toim. Kailari, Kyllikki: Maalaismaisemista Itä-Helsingiksi. Itä-Helsingin Kulttuuriseura ry, 2005. ISBN 952-91-9537-0.
  • Ollila, Kaija & Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, kuudes painos. Sanoma Oy, 1986. ISBN 951-9134-69-7.

Tärkeimmät verkkolähteet

  • Korttelit.fi (Arkistoitu – Internet Archive) -sivusto
  • Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto: Kartanopuistot (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

  1. ↑ a b c http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  2. ↑ Seuri, Ville: Östersundomin kirkosta on tulossa suosittu vihkikirkko Helsingin Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 7.8.2020.
    Sauri, Ville: Kappelin ikkunoista näkyi meri Helsingin Sanomat. 16.8.2009. Viitattu 7.8.2020.
  3. ↑ Sederholmin talo – Museorakennuksen historiaa hel.fi. Helsingin kaupungin kaupunkimuseo. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.7.2011.
  4. ↑ a b c d e f g h Ollila 1986, s.14–15
  5. ↑ Pakin talo kaupunginosat.net. Viitattu 29.7.2011.
  6. ↑ Herttoniemi Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  7. ↑ http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/bock.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ a b c d https://archive.today/20130106150949/http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/36_3.html
  9. ↑ http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vn/pakkahuone.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/35_3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/burtz.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ http://www.kiseleffintalo.fi/palvelut.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Kailari 2005, s. 266
  14. ↑ Kailari 2005, s. 77–78
  15. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Tuomarinkyl_n+museo (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ http://www.tuomarinkylankartanoravintola.com/
  17. ↑ a b http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=55
  18. ↑ Malminkartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  19. ↑ http://www.lauttasaari.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=107&Itemid=264
  20. ↑ http://www.vanhamylly.fi/
  21. ↑ http://www.talinkartano.fi/talinkartano/talinkartano.php?id=236 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ a b c d e toim. Luoto, Ritva: Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2004. ISBN 952-473-359-5. Teoksen verkkoversio.
  23. ↑ a b http://hyj.jhlyhdistys.fi/kulosaaren-kartano/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ a b c d e f g h i j http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/laajasalo/aloitatasta.htm
  25. ↑ http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2009-2.pdf
  26. ↑ Kailari 2005, s. 78
  27. ↑ Degerö Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  28. ↑ Meilahti Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  29. ↑ Puotila Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  30. ↑ Rastila Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  31. ↑ Stansvik Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 11.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  32. ↑ http://www.asrestaurants.com/FI/ravintolat/savu/esittely.html/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ http://www.laajasalo.net/ylistalo/
  34. ↑ http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/k/3/manor_k3_fi.html
  35. ↑ Katariinankatu 3 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  36. ↑ http://www.elisanet.fi/balder/Historiikki.html
  37. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/05_4.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ Remanderin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  39. ↑ Goviniuksen talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  40. ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde160.htm
  41. ↑ Munkkiniemi Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 19.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  42. ↑ Kluuvin galleria Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  43. ↑ http://www.kko.fi/47467.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  44. ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde161.htm
  45. ↑ Fennia-Patrian talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  46. ↑ http://www.europaeus.info/aje90.htm
  47. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/fi/Museot+ja+n_yttelyt/Ruiskumestarin+talo (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ Malminkartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 29.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  49. ↑ http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=41449 (Arkistoitu – Internet Archive)
  50. ↑ http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=41381 (Arkistoitu – Internet Archive)
  51. ↑ Pohjoisesplanadi 21 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  52. ↑ http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/linna/fi.jsp (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Ollilla 1986, s.8
  54. ↑ http://www.valtioneuvosto.fi/tietoa-valtioneuvostosta/tilat/smolna/fi.jsp (Arkistoitu – Internet Archive)
  55. ↑ Brummerin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  56. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Helena Mattila ja Hilla Tarjanne: Helsingin niemen puutalot Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 5.2.2020.
  57. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200933 (Arkistoitu – Internet Archive)
  58. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200955 (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. ↑ a b [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
  60. ↑ Ilkka Mäntylä ja Anneli Mäkelä-Alitalo: Kauppaneuvos Johan Sederholm (1722–1805). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  61. ↑ Vanha kirkkopuisto Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  62. ↑ http://www.helsinki.fi/hum/tdk/topelia/
  63. ↑ http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/465 (Arkistoitu – Internet Archive)
  64. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Kaija Ollila, Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, 6. painos Sanoma Oy 1986, ISBN 951-9134-69-7
  65. ↑ Eteläranta 16 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  66. ↑ Viikin Latokartano Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 22.8.2011. Viitattu 11.7.2011.
  67. ↑ http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/a/manor_a_fi.html
  68. ↑ Sinebrychoffin vanha tehdasrakennus Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  69. ↑ Synnytyshuone Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  70. ↑ http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/tietoa/snellmanink_14.html
  71. ↑ Valtiotieteellinen tiedekunta Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  72. ↑ http://www.valt.helsinki.fi/tiedekunta/esittely/u37t.htm
  73. ↑ http://www.hel2.fi/kkansl/julkaisut/Leijona2001_FIN_net.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  74. ↑ Historiakierros Helsingin keskustassa: Helsingin kaupungintalo Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 29.7.2011.
  75. ↑ Kaartin lasaretti Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  76. ↑ http://www.korttelit.fi/kortteli.php/id/100 (Arkistoitu – Internet Archive)
  77. ↑ http://www.muuka.com/finnishpumpkin/manor/l/manor_l_fi.html
  78. ↑ Nokan majoitustoiminnalla on pitkät perinteet Best Western Premier Hotel Katajanokka. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 15.4.2010.
  79. ↑ Fabianinkatu 27-29, City-inventointi, HelsinkiArkistoitu kopio Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 16.5.2018. Viitattu 10.10.2015.
  80. ↑ http://www.swedenabroad.com/Start____8735.aspx
  81. ↑ http://www.lasipalatsi.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=36&Itemid=45 (Arkistoitu – Internet Archive)
  82. ↑ http://www.kansalliskirjasto.fi/
  83. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/talo/43998/It%C3%A4inen+Puistotie+7+Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  84. ↑ http://www.hel2.fi/kaumuseo/rakennusinventoinnit/munkka/jakelu/rakennukset/09103000040007001.htm
  85. ↑ a b http://www.arabianranta.fi/vanhakaupunki/index.php?option=com_content&view=article&id=75:annalan-huvila-29&catid=42:uudet-kohteet
  86. ↑ a b Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan historiaa luomus.fi. Kasvitieteellinen puutarha ja Kasvimuseo. Viitattu 14.7.2011.
  87. ↑ http://www.rakennusperinto.fi/news/Uutiset_2007/fi_FI/prolapinlahti/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  88. ↑ Suomalainen Tiedeakatemia Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  89. ↑ http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi/
  90. ↑ http://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Matkailija/Nae/Kaikki_kohteet.iw3?showmodul=162&Matko_pid=687[vanhentunut linkki]
  91. ↑ http://www.virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/historia/hakasalmenhuvila.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  92. ↑ a b c d Ollilla 1986, s. 10
  93. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/02_3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  94. ↑ Yhteystiedot, palvelunumerot ja osoitteet mmm.fi. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 16.7.2011.
  95. ↑ Kansalliskirjasto Kulttuuriympäristön palveluikkuna Kyppi. Museovirasto. Viitattu 8.3.2020.
  96. ↑ Arkkitehtuuri Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
  97. ↑ Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 26.12.2022.
  98. ↑ Rakennushistoria selvitys - Kansalliskirjasto (pdf) Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
  99. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/41_3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  100. ↑ a b Lampela, Mirella: Mitä Hakasalmen huvilassa oli ennen kuin siitä tuli museo? kysymuseolta.fi. 21.1.2013. Viitattu 15.3.2020.
  101. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/33_3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  102. ↑ Uusi klinikka Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  103. ↑ http://www.union.fi/
  104. ↑ Kairali 2005, s. 81–82
  105. ↑ Toim. Huttunen, Lea et al.: Lahtipolku. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, 2004. Teoksen verkkoversio.
  106. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200931 (Arkistoitu – Internet Archive)
  107. ↑ Rahoitustarkistus Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  108. ↑ Järvenpää, Eeva: Vanhassa tulli- ja pakkahuoneessa kokoontui myös kaupungin raati (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 27.8.2005. Viitattu 25.6.2023.
  109. ↑ http://www.kirjastokaista.fi/sv/koffin_torni/[vanhentunut linkki]
  110. ↑ http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2008-3.pdf
  111. ↑ http://www.visithelsinki.fi/Suomeksi/Matkailija/Nae/Kirkkoja.iw3?showmodul=162&Matko_pid=1398 (Arkistoitu – Internet Archive)
  112. ↑ Kalevankatu 34 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  113. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Helsingin+VPK+rakensi+uuden+talonsa+Filadelfiakirkonnaapuriin/HS20081026SI1KA02j7l (Arkistoitu – Internet Archive)
  114. ↑ http://henrik.catholic.fi/
  115. ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde206.htm
  116. ↑ Mariankatu 7 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  117. ↑ Korkeavuorenkatu 25 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  118. ↑ a b Ollila 1986, s. 12–13
  119. ↑ Hallituskatu 2 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  120. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200505/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  121. ↑ Rahapaja Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  122. ↑ http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=15922&contentlan=1&culture=fi-FI (Arkistoitu – Internet Archive)
  123. ↑ http://www.svenskateatern.fi/start/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  124. ↑ http://www.ortodoksi.net/index.php/Uspenskin_katedraali
  125. ↑ http://www.museo.helsinki.fi/
  126. ↑ http://www.juvainvest.fi/tulevatpursari.html[vanhentunut linkki]
  127. ↑ Mannerheimintie 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  128. ↑ a b http://plaza.fi/matkalaukku/kotimaa/uusimaa/helsinki/loisteliasta-luksusta-helsingin-yossa (Arkistoitu – Internet Archive)
  129. ↑ http://www.juhlaravintolat.fi/
  130. ↑ http://www.albumit.lasipalatsi.fi/search/photo.html?photo_id=12368&restype=&formtype=
  131. ↑ Kivikaupungin puutalokierros Helsingin kaupunki. Viitattu 15.3.2020.
  132. ↑ Hietaniemen hautausmaa Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 3.6.2011.
  133. ↑ Asunto Oy Riddarborg Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  134. ↑ http://www.vnk.fi/paaministeri/kesaranta/fi.jsp (Arkistoitu – Internet Archive)
  135. ↑ http://www.mannerheim-museo.fi/mm.php?page=mannerheimmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
  136. ↑ Meritullinkatu 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  137. ↑ Sörnäisten tulitikkutehdas Tarinoiden Helsinki. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 24.2.2015. Viitattu 21.5.2022.
  138. ↑ Aleksanterin teatteri Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  139. ↑ http://www.flickr.com/photos/amnellanna/sets/72157594198085499/comments/
  140. ↑ Vanhin vesisäiliö 1800-luvulta (maksullinen linkki) 28.9.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.12.2011.
  141. ↑ http://www.ainoacktenhuvila.fi/
  142. ↑ Kalevankatu 18 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  143. ↑ Mariankatu 11 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  144. ↑ Kaartin maneesi Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  145. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_rake_historia_list.aspx?RAKE_ID=303517 (Arkistoitu – Internet Archive)
  146. ↑ Entinen Tekninen korkeakoulu Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  147. ↑ Lohilahti, Oona: Helsinki myy kuusi Metropolia-ammattikorkeakoulun kiinteistöä Kojamolle 80 miljoonalla eurolla HS.fi. 14.11.2017. Viitattu 10.1.2021.
  148. ↑ Helsingin normaalilyseo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  149. ↑ Svenska social- och kommunalhögskolan Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  150. ↑ http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1544
  151. ↑ Kalevankatu 39–43 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  152. ↑ http://www.tarkala.fi/en-kohdetiedot?tunnus=Kiinteist%F6%20Oy%20Bulevardin%20Mallasmakasiini (Arkistoitu – Internet Archive)
  153. ↑ Bulevardin Mallasmakasiini Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  154. ↑ Kanavaranta 5–7 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  155. ↑ Kasarmikatu 28 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  156. ↑ http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,546,622 (Arkistoitu – Internet Archive)
  157. ↑ Niskala Helsingin kaupunki, Rakennusvirasto. Arkistoitu 30.12.2011. Viitattu 11.7.2011.
  158. ↑ Ressun lukio Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  159. ↑ http://www.hel.fi/wps/portal/Koulut/Lukiot/Ressul?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/ressul/fi/Etusivu (Arkistoitu – Internet Archive)
  160. ↑ Rahapajankatu 1 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  161. ↑ Eerikinkatu 5 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  162. ↑ Fredrikinkatu 45 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  163. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/talo/41578/Fredrikinkatu+45+Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  164. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/card/42108[vanhentunut linkki]
  165. ↑ Ruoholahden villat Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  166. ↑ http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastoesittely_rikhardinkatu/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  167. ↑ Kaartin kasarmin lisärakennus Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  168. ↑ Bäckin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  169. ↑ http://www.nba.fi/fi/cygnaeuksengalleria
  170. ↑ Kalevankatu 48 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  171. ↑ Liisankatu 8 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  172. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelit/18_2.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  173. ↑ Lönnrotinkatu 22 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  174. ↑ Maneesikatu 7 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  175. ↑ Mariankatu 23 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  176. ↑ http://www.nba.fi/rky1993/kohde162.htm
  177. ↑ Sotamuseo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  178. ↑ http://www.mpkk.fi/fi/sotamuseo/yhteydet/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  179. ↑ Erottajankatu 4 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  180. ↑ Grönqvistin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  181. ↑ http://www.pihlajasaari.net/historia.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  182. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Kaartin+lasaretti+t%C3%A4ytti+koko+korttelin+Hietalahden+torinpohjoispuolella/HS20090322SI1KA0216t (Arkistoitu – Internet Archive)
  183. ↑ Kalevankatu 48 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  184. ↑ Kulmakatu 3a Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  185. ↑ Vironkatu 1 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  186. ↑ http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Arkistoitu_uutinen_tai_tiedote.aspx?id=1094008&NewsItem=6227
  187. ↑ Annantalo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  188. ↑ a b http://www.nba.fi/rky1993/kohde164.htm
  189. ↑ Ent. ruotsalainen tyttölyseo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  190. ↑ http://www.housetek.fi/2007-uutisotsikot/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  191. ↑ Hietalahdenkatu 4 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  192. ↑ Iso Roobertinkatu 3–5–7 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  193. ↑ Iso Roobertinkatu 39 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  194. ↑ http://www.korttelit.fi/katu.php/id/82 (Arkistoitu – Internet Archive)
  195. ↑ Strandertskjöldin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  196. ↑ Annankatu 5 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  197. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/card/42324[vanhentunut linkki]
  198. ↑ Annankatu 26 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  199. ↑ Eerikinkatu 14 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  200. ↑ http://www.helmi.net/yhteystiedot.htm
  201. ↑ Kalevankatu 17 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  202. ↑ http://www.saffroncuisine.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  203. ↑ Liisankatu 25 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  204. ↑ http://www.hautaus-mononen.fi/
  205. ↑ Sota-arkisto Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  206. ↑ Ritarikatu 3b Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  207. ↑ Hallituskatu 5 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  208. ↑ http://www.hs.fi/tulosta/HS20081207SI1KA02ccn[vanhentunut linkki]
  209. ↑ Bulevardi 29 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  210. ↑ Ent. Helsingin suomalainen tyttökoulu Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  211. ↑ Iso Roobertinkatu 9 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  212. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/talo/42318/Iso+Roobertinkatu+9+Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  213. ↑ Bernhardinkatu 1 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  214. ↑ Mannerheimintie 12 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  215. ↑ Liisankatu 19 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  216. ↑ http://www2.hs.fi/extrat/kaupunki/korttelisarja/23_3.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  217. ↑ Makrilli Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  218. ↑ http://asunnot.oikotie.fi/talo/40379/Meritullinkatu+22+Helsinki (Arkistoitu – Internet Archive)
  219. ↑ Meritullinkatu 22 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  220. ↑ Ohranan talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  221. ↑ Suojelupoliisin päämaja Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  222. ↑ Albertinkatu 33 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  223. ↑ Bulevardi 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  224. ↑ Liisankatu 20 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  225. ↑ http://www.elaintarhanhuvila.fi/
  226. ↑ Annankatu 13 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  227. ↑ Kalevankatu 19 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  228. ↑ http://www.yritystele.fi/i/888800564044[vanhentunut linkki]
  229. ↑ Siltavuorenpenger 6 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  230. ↑ Ratakatu 1c–3 Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.
  231. ↑ a b c Kaija Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 110–115. Helsingin Sanomat, 1983. ISBN 951-9135-03-0.
  232. ↑ http://www.fmnh.helsinki.fi/ktp/historia.htm
  233. ↑ Nieminen, Marko: Santahamina – Viaporin linnoituksen itäinen lukko, s. 142. Maanpuolustuskorkeakoulu, 2008. ISBN 978-951-25-1799-2.
  234. ↑ http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/vk/kirkko.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  235. ↑ Valtioneuvoston linna (Arkistoitu – Internet Archive) – Museovirasto
  236. ↑ a b c Empiren kulissia Kaisaniemessä: uhka vai mahdollisuus? blogs.helsinki.fi. Viitattu 28.12.2023.
  237. ↑ Seurasaaren Jusupoffin tallin palautussuunnitelma museon näyttelytilaksi theseus.fi. Viitattu 28.12.2023.
  238. ↑ Kaija Nenonen, Kirsti Toppari: ”Päivänkakkara ja Lumme”, Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 339. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  239. ↑ Uudet olosuhteet turvaavat Florinin huvimajan ja harvinaisen maisematapetin säilymisen Museovirasto. Viitattu 28.12.2023.
  240. ↑ Aschanin talo Korttelit.fi. Planeetta Internet Oy.