Luettelo tekoälyhankkeista

Osa artikkelisarjaa
Tekoäly
Tavoitteet Yleinen tekoäly Tietokonenäkö Koneoppiminen Luonnollisen kielen käsittely Robotiikka
Lähestymistavat Syväoppiminen Bayes-verkko Evoluutioalgoritmi Neurosymbolinen tekoäly Kvanttikoneoppiminen
Sovellutukset Hankkeet Väärentäminen Kääntäminen Hallinto Musiikki Taide Terveydenhuolto Teollisuus Bioinformaatio Fysiikka Geotieteet
Filosofia Etiikka Kiinalaisen huoneen argumentti Tekoälyn suuntaaminen Koneiden kapina Turingin testi Sääntely Ystävällinen tekoäly Synteettinen älykkyys
n k m

Tämä on luettelo tekoälyhankkeista. Luettelo käsittää nykyiset ja aiemmat, luokittelemattomat ja merkittävät tekoälyhankkeet.

• Blue Brain Project, jossa yritetään luoda synteettiset aivot takaisinmallintamalla nisäkkäiden aivot molekyylitasolle asti.
• Google Brain, Google X:ään kuuluva syväoppimisprojekti, jonka tavoitteena on saada aikaan ihmisen tasoinen tai sitä vastaava älykkyys.
• Human Brain Project, kymmenvuotinen tieteellinen tutkimushanke, joka perustuu exascale-supertietokoneisiin.

• Serenata de Amor, hanke julkisten menojen analysoimiseksi ja poikkeamien havaitsemiseksi.

• 4CAPS, joka on kehitetty Carnegie Mellon -yliopistossa Marcel A. Justin johdolla.
• ACT-R, kehitetty Carnegie Mellon -yliopistossa John R. Andersonin johdolla.
• AIXI, Marcus Hutterin IDSIA:ssa ja ANU:ssa kehittämä Universal Artificial Intelligence.
• CALO, DARPA:n rahoittama, 25 laitoksen pyrkimys yhdistää monia tekoälyä koskevia lähestymistapoja (luonnollisen kielen käsittely, puheentunnistus, konenäkö, todennäköisyyslogiikka, suunnittelu, päättely, monet koneoppimisen muodot) tekoälyavustajaksi, joka oppii auttamaan toimistoympäristön hallinnassa.
• CHREST, jota kehittivät Fernand Gobet Brunel-yliopistossa ja Peter C. Lane Hertfordshiren yliopistossa.
• CLARION, kehitetty Ron Sunin johdolla Rensselaer Polytechnic Institutessa ja Missourin yliopistossa.
• CoJACK, ACT-R:n innoittama laajennus JACK-monitoimiagenttijärjestelmään, joka lisää agenteille kognitiivisen arkkitehtuurin realistisemman (ihmisen kaltaisen) käyttäytymisen aikaansaamiseksi virtuaaliympäristöissä.
• Copycat, jonka ovat laatineet Douglas Hofstadter ja Melanie Mitchell Indianan yliopistossa.
• DUAL, kehitetty Bulgarian uudessa yliopistossa Boicho Kokinovin johdolla.
• FORR, jonka on kehittänyt Susan L. Epstein New Yorkin kaupunginyliopistossa.
• IDA ja LIDA, jotka on kehitetty Stan Franklinin johdolla Memphisin yliopistossa.
• OpenCog, joka on kehitetty OpenCog Frameworkin avulla.
• Proseduraalinen päättelyjärjestelmä, jonka kehittivät Michael Georgeff ja Amy L. Lansky SRI Internationalissa.
• Psi-teoria, joka on kehitetty Dietrich Dörnerin johdolla Bambergin yliopistossa, Saksassa.
• Soar, kehitetty Allen Newellin ja John E. Lairdin johdolla Carnegie Mellon -yliopistossa ja Michiganin yliopistossa.
• Society of Mind ja sen seuraaja Marvin Minskyn ehdottama The Emotion Machine.
• Subsumption-arkkitehtuurit, joita on kehittänyt esimerkiksi Rodney Brooks.

• AIBO, kodin robottilelu, syntyi Sonyn Computer Science Laboratory (CSL) -laboratoriossa.
• Cog, MIT:n kognitiotieteen ja tekoälyn teorioiden tutkimiseen kehittämä robotti, jonka valmistus on lopetettu.

• AIML, XML-murre luonnollisen kielen ohjelmistoagenttien luomiseen.
• Apahce Lucene, suorituskykyinen ja monipuolinen tekstihakukirjasto, joka on kirjoitettu kokonaan Javalla.
• Apache OpenNLP, koneoppimiseen perustuva työkalupakki luonnollisen kielen tekstin käsittelyyn. Se tukee yleisimpiä NLP-tehtäviä, kuten tokenisointia, lauseiden segmentointia, puhekielen osamerkintöjä, nimettyjen entiteettien erottelua, kappalemäärittelyä ja jäsennystä.
• Artificial Linguistic Internet Computer Entity, palkittu luonnollisen kielen käsittelyyn tarkoitettu chatterbot.
• ChatGPT, keskustelurobotti, joka on rakennettu OpenAI:n GPT-3.5- ja GPT-4-perheen (maksullinen) suurten kielimallien päälle.
• Cleverbot, Jabberwackyn seuraaja, jossa on nyt 170 miljoonaa keskusteluriviä, Deep Context, fuzziness ja rinnakkainen prosessointi. Cleverbot oppii noin 2 miljoonasta käyttäjän vuorovaikutuksesta kuukaudessa.
• ELIZA, Joseph Weizenbaumin vuonna 1966 kehittämä kuuluisa tietokoneohjelma, joka parodioi ihmiskeskeistä terapiaa.
• FreeHAL, itseoppiva keskustelusimulaattori (chatterbot), joka käyttää semanttisia verkkoja organisoidakseen tietämystään jäljitelläkseen hyvin lähellä ihmisen käyttäytymistä keskusteluissa.
• GigaChat, venäläisen Sberbankin chatbot.
• GPT-3, OpenAI:n vuonna 2020 kehittämä kielimalli, joka pystyy tuottamaan tekstiä, jota on vaikea erottaa ihmisen kirjoittamasta tekstistä.
• Jabberwacky, Rollo Carpenterin kehittämä chatbot, jonka tavoitteena on simuloida luonnollista ihmiskeskustelua.
• LaMDA, Googlen kehittämä neuraalisten keskustelukielimallien perhe.
• Mycroft, ilmainen ja avoimen lähdekoodin älykäs henkilökohtainen avustaja, joka käyttää luonnollisen kielen käyttöliittymää.
• PARRY, toinen varhainen keskustelurobotti, jonka kirjoitti Kenneth Colby vuonna 1972 ja joka yritti simuloida vainoharhaista skitsofreenikkoa.
• SHRDLU, Terry Winogradin MIT:ssä vuosina 1968-1970 kehittämä varhainen luonnollisen kielen käsittelyä käyttävä tietokoneohjelma.
• SYSTRAN, samannimisen yrityksen konekäännösteknologia, jota käyttävät muun muassa Yahoo!, AltaVista ja Google.

• Melomics, bioinspiroitu teknologia musiikin säveltämiseen ja syntetisointiin, jossa tietokoneet kehittävät oman tyylinsä sen sijaan, että jäljittelisivät muusikoita.

• AlphaGo, Googlen kehittämä ohjelmisto, joka pelaa kiinalaista lautapeliä Go
• Chinook, tietokoneohjelma, joka pelaa englantilaista lautapeliä; ensimmäinen, joka voitti maailmanmestaruuden kilpailussa ihmisiä vastaan.
• Deep Blue, IBM:n kehittämä shakkia pelaava tietokone, joka voitti Garri Kasparovin vuonna 1997.
• Halite, Two Sigman vuonna 2016 luoma tekoälyohjelmointikilpailu.
• Libratus, pokeritekoäly, joka voitti maailmanluokan pokerinpelaajat vuonna 2017 ja jonka on tarkoitus olla yleistettävissä muihin sovelluksiin.
• Matchbox Educable Noughts and Crosses Engineoli tekoälytutkija Donald Michien vuonna 1961 suunnittelema ja rakentama mekaaninen tietokone, joka oli tehty 304 tulitikkuaskista.
• Quick, Draw! on Googlen kehittämä verkkopeli, jossa pelaajia haastetaan piirtämään kuva esineestä tai ideasta, minkä jälkeen neuroverkon avulla arvotaan, mikä piirros on.
• Samuel Checkers-peliohjelma (1959) oli maailman ensimmäisiä menestyksekkäitä itseoppivia ohjelmia ja sellaisena hyvin varhainen osoitus tekoälyn (AI) peruskäsitteestä.
• Stockfish AII, avoimen lähdekoodin shakkimoottori, joka on tällä hetkellä korkeimmalla sijalla monissa tietokoneshakkiluokituksissa.
• TD-Gammon ohjelma, joka oppi pelaamaan maailmanluokan backgammonia osittain pelaamalla itseään vastaan.

• CMU Sphinx, Carnegie Mellonin yliopistossa kehitetty ryhmä puheentunnistusjärjestelmiä.
• DeepSpeech, avoimen lähdekoodin puhe-teksti-moottori, joka perustuu Baidun syväpuhe-tutkimukseen.
• Whisper, OpenAI:ssa kehitetty avoimen lähdekoodin puheentunnistusjärjestelmä.

• 15.ai, MIT:n nimettömän tutkijan kehittämä reaaliaikainen tekoälytekstistä puheeksi -työkalu.
• Amazon Polly, Amazonin puhesynteesiohjelmisto.
• Festival Speech Synthesis System, Edinburghin yliopiston puheteknologian tutkimuskeskuksessa kehitetty yleinen monikielinen puhesynteesijärjestelmä.
• WaveNet, syvä neuroverkko raa'an äänen tuottamiseen.

• Braina, älykäs henkilökohtainen avustajasovellus, jossa on äänikäyttöliittymä Windows-käyttöjärjestelmään.
• Cyc, yritys koota ontologia ja tietokanta jokapäiväisestä tiedosta, joka mahdollistaa ihmisen kaltaisen päättelyn.
• Eurisko, Douglas Lenatin ongelmanratkaisukieli, joka koostuu heuristiikoista ja joidenkin heuristiikkojen käytöstä ja muuttamisesta.
• Google Now, älykäs henkilökohtainen avustaja, jolla on äänikäyttöliittymä Googlen Android- ja Applen iOS-käyttöjärjestelmissä sekä Google Chrome -verkkoselaimessa henkilökohtaisissa tietokoneissa.
• Holmes, Wipron luoma uusi tekoäly.
• Microsoft Cortana, älykäs henkilökohtainen avustaja, jolla on äänikäyttöliittymä Microsoftin eri Windows 10 -versioissa.
• Mycin, varhainen lääketieteellinen asiantuntijajärjestelmä.
• Open Mind Common Sense, MIT Media Labiin perustuva hanke, jonka tarkoituksena on rakentaa laaja yleistiedon tietokanta verkkopanoksista.
• Siri, älykäs henkilökohtainen assistentti ja tietonavigaattori, jolla on äänikäyttöliittymä Applen iOS- ja macOS-käyttöjärjestelmissä.
• SNePS, samanaikaisesti logiikkaan, kehyksiin ja verkkoihin perustuva tiedon esitys-, päättely- ja toimintajärjestelmä.
• Viv, Sirin luojien uusi tekoäly.
• Wolfram Alpha, verkkopalvelu, joka vastaa kyselyihin laskemalla vastauksen strukturoidusta datasta.

• Synthesia on videoiden luonti- ja editointialusta, jossa on tekoälyn luomat avatarit, jotka muistuttavat oikeita ihmisiä.

• 1 the Road, ensimmäinen tekoälyn markkinoima romaani.
• Otter.ai on puheesta tekstiksi -synteesi- ja yhteenvetoalusta, jonka avulla käyttäjät voivat tallentaa verkkokokouksia tekstinä. Lisäksi se luo live-tekstityksiä kokousten aikana.
• Synthetic Environment for Analysis and Simulations (SEAS) on sisäisen turvallisuuden ja Yhdysvaltain puolustusministeriön käyttämä reaalimaailman malli, joka käyttää simulaatiota ja tekoälyä tulevien tapahtumien ja toimintatapojen ennustamiseen ja arviointiin.

• Apache Mahout, skaalautuvien koneoppimisalgoritmien kirjasto.
• Deeplearning4j, avoimen lähdekoodin hajautettu syväoppimiskehys, joka on kirjoitettu JVM:lle.
• Keas, korkean tason avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten (toimii muiden kirjastojen päällä).
• Microsoft Cognitive Toolkit, avoimen lähdekoodin työkalupakki keinotekoisten neuroverkkojen rakentamiseen.
• Open NN, kattava C++-kirjasto, joka toteuttaa neuroverkkoja.
• Python, avoimen lähdekoodin Tensor- ja dynaaminen neuroverkko Pythonissa.
• TensorFlow, avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjasto koneoppimista varten.
• Theano, Python-kirjasto ja optimoiva kääntäjä matemaattisten lausekkeiden, erityisesti matriisiarvoisten, käsittelyyn ja arviointiin.

• Neural Designer, kaupallinen syväoppimisväline ennakoivaan analytiikkaan.
• Neuroph, Java-neuraaliverkkokehys.
• OpenCog, GPL-lisensoitu tekoälykehys, joka on kirjoitettu C++:lla, Pythonilla ja Schemellä.
• PolyAnalyst, kaupallinen työkalu tiedonlouhintaan, tekstinlouhintaan ja tiedonhallintaan.
• RapidMiner, koneoppimisen ja tiedonlouhinnan ympäristö, jota kehitetään nyt kaupallisesti.
• Weka, ilmainen toteutus monista koneoppimisalgoritmeista Javassa.

• Data Applied, verkkopohjainen tiedonlouhintaympäristö.
• Watson, IBM:n pilottipalvelu, jonka tarkoituksena on paljastaa ja jakaa tietoon perustuvia oivalluksia ja edistää kognitiivisia sovelluksia.

• AI-hankkeet GitHubissa
• AI-hankkeet SourceForgessa