M2 (Kööpenhaminan metro)

M2
Perustiedot
Järjestelmä	Kööpenhaminan metro
Reitti	Vanløse–Lufthavnen
Rakennettu	1996–2002 (1.vaihe) 2001–2007 (2. vaihe)
Avattu	19. lokakuuta 2002 (1. vaihe) 28. syyskuuta 2007 (2. vaihe)
Omistaja	Metroselskabet
Tekniset tiedot
Pituus	14.2 km
Asemia	16
Raideleveys	1435 mm
Sallittu nopeus	80 km/h
Sähköistys	750 V DC virtakisko
Varikko	vestamager
Infobox OK

M2 on Kööpenhaminan metron linja, joka kulkee Vanløsestä Kööpenhaminan lentoasemalle. Se yhdistää lentoaseman kaupungin keskustaan. Keskustassa linja kulkee pääosin tunnelissa, kun taas Lergravsparkenilta lentoasemalle se kulkee maanpinnan yläpuolella. Vanløsestä Christianshavniin asti linja kulkee samaa reittiä M1:n kanssa.

Linjan eteläpää Amager Østin kaupunginosassa kulkee pitkälti samaa reittiä kuin käytöstä poistettu Amagerbanen.

Metron rakentamisen taustalla oli Kööpenhaminan Ørestadin alueen kehitys. Tanskan kansankäräjät hyväksyi liikenneyhteyksien rakentamisen 24. kesäkuuta 1992 Ørestad-lailla. Vastuu alueen kehittämisestä sekä metron rakentamisesta ja operoinnista annettiin Kööpenhaminan kunnan (45 %) ja valtiovarainministeriön (55  ) yhteisyritykselle Ørestadsselskabetille. Aluksi harkittiin kolmea liikennemuotoa: raitiotietä, pikaraitiotietä ja metroa. Lokakuussa 1994 Ørestadsselskabet valitsi kevytmetron.^[1]

Kansankäräjät päätti toisen vaiheen rakentamisesta Nørreportista Vanløseen sekä kolmannen vaiheen rakentamisesta Lergravsparkenista Kööpenhaminan lentoasemalle 21. joulukuuta 1994. Vaihe 2 sisälsi helmikuussa 1995 perustetun Fredriksbergbaneselskapet-yhtiön, josta Ørestadsselskabet omisti 70 prosenttia ja Fredriksbergin kunta 30 prosenttia. Lokakuussa 1996 allekirjoitettiin sopimus Copenhagen Metro Construction Groupin (COMET) ja Ansaldon kanssa linjojen rakentamisesta ja junien toimittamisesta sekä järjestelmän operoinnista ensimmäiset viisi vuotta.^[2]  COMET on konsortio, johon kuuluvat Astaldi, Bachy, SAE, Ilbau, NCC Rasmussen &; Schiøtz Anlæg ja Tarmac Construction.

Rakentaminen alkoi maanalaisten putkien ja johtojen siirrolla asema-alueiden ympärillä marraskuussa 1996. Varikon rakentaminen alkoi elokuussa 1997, ja syyskuussa COMET aloitti ensimmäiset päälinjan rakennustyöt. Loka- ja marraskuussa toimitettiin kaksi tunnelinporauskonetta, jotka ristittiin Livaksi ja Betteksi. Ne alkoivat kaivaa tunnelia Islands Bryggen metroaseman kohdalta helmikuussa 1998. Samassa kuussa joukkoliikenneviranomainen antoi tarvittavat luvat kuljettajattoman metron liikennöintiin.^[3] Fasanvej’n ja Frederiksbergin välinen osuus on entinen S-tog-linja, ja sillä liikennöitiin viimeistä kertaa 20. kesäkuuta 1998 ennen metron rakennustöiden alkua.^[4]

Tunnelin ensimmäinen osa valmistui syyskuuhun 1998 mennessä, ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle. Joulukuuhun 1998 mennessä työt oli aloitettu kaikilla yhdeksällä ensimmäisen vaiheen asemalla. M2:ta koskevat suunnitelmat esiteltiin yleisölle huhtikuussa 1999, Toukokuussa ensimmäiset metrojunat toimitettiin ja metrovarikolla aloitettiin koeajot. Tunnelit Strandlodsvej’lle valmistuivat joulukuussa ja tunnelinporauskoneet siirrettiin Havnegadelle, jossa ne alkoivat kaivaa kohti Frederiksbergiä. 1. tammikuuta 2000 alkaen S-tog-liikenne Solbjergista Vanløseen lopetettiin ja linjan muutostyöt alkoivat. Helmikuuhun 2001 mennessä kaikki tunnelit olivat valmistuneet.^[5]

Maaliskuussa 2001 Kööpenhaminan kaupunginhallitus päätti kolmannen vaiheen rakentamisesta lentoasemalle. Ensimmäinen metrojuna liikennöi tunneliosuudella 6. marraskuuta 2001. 28. marraskuuta raiteiden asennus vaiheella 1 ja 2A saatiin päätökseen. Kolmannen vaiheen rahoituksesta sovittiin 12. huhtikuuta 2002. 22. toukokuuta mennessä 18 toimitettua junaa oli koeajanut 100 000 kilometriä. Osuus Nørreportista Lergravsparkenille ja Vestamageriin avattiin 19. lokakuuta 2002. Aluksi metron vuoroväli oli 12 minuuttia kummallakin linjalla. Joulukuun 3. päivästä alkaen vuoroväliä lyhennettiin 9 minuuttiin ja joulukuun 19. päivästä 6 minuuttiin. Metron liikennöinti teetettiin alihankintana Ansaldolla, joka antoi sen alihankintana Sercon tytäryhtiölle Metro Servicelle. Sopimuksen kesto oli viisi vuotta, ja sitä oli mahdollista jatkaa vielä kolmella vuodella.^[6]

Koeajot vaiheella 2A Nørreportista Frederiksbergiin alkoivat 24. helmikuuta 2003. Se avattiin 29. toukokuuta 2003. Kaikki muutokset Kööpenhaminan bussiliikenteen aikatauluihin tehtiin 25. toukokuuta, mutta jotta kuningatar Margareeta II voisi avata linjan, avajaiset oli mukautettava hänen kalenteriinsa.^[7] Tämä aiheutti neljän päivän katkon linja-autoliikenteessä. Vaihe 2B Frederiksbergistä Vanløseen avattiin 12. lokakuuta.^[8] Forumin metroasema oli ehdolla Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinnon saajaksi vuonna 2005. Vuonna 2007 Ørestadsselskabet lakkautettiin ja metron omistus siirtyi Metroselskabetille.

4,5 kilometrin pituinen kolmas vaihe avattiin 28. syyskuuta 2007 Lergravsparkenilta lentoasemalle. Se seurasi suurimmaksi osaksi Tanskan valtionrautateiden entisen Amager-linjan reittiä. Vaiheen valmistuessa metroon oli toimitettu 34 junaa. Linja oli kuitenkin aiheuttanut kiivasta keskustelua, ja useat paikalliset olivat vaatineet, että laajennus rakennettaisiin maanalaisena, väittäen, että linja vaikeuttaa liikkumista Amagerissa ja aiheuttaa melusaastetta.^[9]

• Vanløse
• Flintholm
• Lindevang
• Fasanvej
• Frederiksberg
• Forum
• Norreport
• Kongens Nytorv
• Christianshavn
• Amagerbro
• Lergravsparken
• Øresund
• Amager Strand
• Femøren
• Kastrup
• Lufthavnen