Röyhyhelmikkä
Röyhyhelmikkä | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | Erittäin uhanalainen |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Yksisirkkaiset Monocotyledoneae |
Kladi: | Commelinids |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Alaheimo: | Pooideae |
Tribus: | Meliceae[1] |
Suku: | Helmikät Melica |
Laji: | uniflora |
Kaksiosainen nimi | |
Melica uniflora | |
Katso myös | |
Röyhyhelmikkä Wikispeciesissä | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Röyhyhelmikkä (Melica uniflora) on monivuotinen, lähinnä Euroopassa kasvava lehtojen heinäkasvi. Suomessa laji on rauhoitettu Ahvenanmaalla.[2]
Ulkonäkö ja koko
Röyhyhelmikkä kasvaa 35–50 cm pitkäksi. Se on pitkärönsyinen ja varsi on pysty tai koheneva. Korren tyviosa on väriltään violetti. Korren lehtitupet ovat litteitä ja sileitä. Nuokkuvat lehdet ovat 2–3 mm leveitä, tasasoukkia, suippoja ja kiiltäviä. Lehden kieleke on ruskehtava, tylppä ja enintään 0,2 mm pitkä. Kielekkeen vastakkaisella puolella on jopa 4 mm pitkä, varrenmyötäinen, kalvomainen ja suippo lisäke. Kukinto on 7–10 cm pitkä harsu, haarova röyhy, jonka alimmat kukintohaarat ovat pitkäperäisiä. Kunkin haaran päässä on yksi pysty, 5–7 mm pitkä tähkylä. Kaleet ovat sinipunertavia. Röyhyhelmikkä kukkii Suomessa heinäkuussa.[2][3]
Muista helmikkälajeista röyhyhelmikkä muistuttaa paljon yleistä nuokkuhelmikkää (M. nutans).[2]
Levinneisyys
Röyhyhelmikkää tavataan lähinnä Etelä- ja Keski-Euroopassa Pohjois-Espanjasta Kreikkaan, Bulgariaan ja Romaniaan, ja edelleen Puolan kautta eteläiseen Skandinaviaan ja Britteinsaarille. Lisäksi lajia tavataan paikoitellen myös Pohjois-Afrikassa, Turkissa ja Kaukasuksen alueella.[4] Suomessa röyhyhelmikkää tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla.[5] Laji löydettiin sieltä vuonna 1938. Nykyään esiintymiä tunnetaan Getasta, Hammarlandista, Finströmistä ja Saltvikista.[3]
Elinympäristö
Röyhyhelmikkä on tyypillinen pyökkimetsien kasvi. Suomessa laji kasvaa esiintymisalueensa pohjoisrajoilla, missä pyökkimetsiä ei esiinny. Lajia tavataankin Suomessa muiden jalojen lehtipuiden muodostamissa lehdoissa.[3]
Lähteet
- Ranta, Pertti: Röyhyhelmikkä. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Ryttäri, Terhi & Kettunen, Taina. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 188.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
- ↑ Stevens, P. F.: Poaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 592.
- ↑ a b c Ranta 1997, s. 188.
- ↑ Den virtuella floran: Lundslok (Melica uniflora) — Norra halvklotet Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.12.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009: Röyhyhelmikän levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 14.12.2010.
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Röyhyhelmikkä (Melica uniflora)
- Kasviatlas 2022: Röyhyhelmikän (Melica uniflora) levinneisyys Suomessa
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Röyhyhelmikkä (Melica uniflora)
|