Ruovesi (järvi)
| Ruovesi | |
|---|---|
 | |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Mänttä-VilppulaRuovesi |
| Koordinaatit | 62°00′32″N, 24°08′34″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Ruoveden alue (35.33) |
| Laskujoki | Kautunvuolle [1] |
| Järvinumero | 35.331.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 96,1 m [1] |
| Rantaviiva | 321,395 km [2] |
| Pinta-ala | 66,1638 km² [2] |
| Tilavuus | 0,4463603272 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,82 m [3] |
| Suurin syvyys | 46,55 m [2] |
| Valuma-alue | 5 769 km² [4] |
| Keskivirtaama | 53 m³/s [4] |
| Saaria | 242 [2] |
 Ruovesi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Ruovesi [2][1] on Pirkanmaalla Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa sijaitseva järvi.[2][1]
Ruovesi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Näsijärven–Ruoveden alueen (35.3) Ruoveden alueella (35.33), jonka Ruoveden lähialueeseen (35.331) ja Paloselän alueeseen (35.332) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 96,1 metriä mpy.[1][4][5]
Ruovesi on Suomen 63. suurin järvi. Jos tulkitaan Ruoveden, Vaskivesi–Visuveden, Palovesi–Jäminginselän ja Tarjanneveden järvialtaat yhdeksi suureksi Iso-Tarjannevedeksi, saadaan sen pinta-alaksi 210 neliökilometriä. Iso-Tarjannevesi olisi sillä pinta-alalla Suomen 18. suurin järvi.[5]
Maantietoa
Järvenosat
Ruovesi on niemien, saarien ja lahtien rikkoma järvi, jonka järvenosilla on kansan suussa monia nimityksiä. Järvi mieletään kaksiosaiseksi järveksi, jonka läntistä osaa kutsutaan Ruovedeksi ja itäistä osaa Paloseläksi. Myös hallinnollisesti Ruovesi jaetaan Hanhonvuolteen kohdalta kahteen näitä nimiä käyttäviin jakoalueisiin. Tätä jakoa käytetään myös tässä artikkelissa.[2]
Ruovesi on kokonaisuudessaan 23 kilometriä pitkä ja 13 kilometriä leveä [1]. Järven pinta-ala on 6 616 hehtaaria eli 66,2 neliökilometriä, mikä jakaantuu Ruoveden ja Paloselän kesken vastaavasti 62 % ja 38 %. Sen rantaviivan kokonaispituus saaret mukaan lukien on 321 kilometriä. Saaria on yhteensä 242. Rantaviivain pituudet ja saarten lukumäärät jakautuvat molemmille järvenosille lähes tasan. Sen sijaan järvialtaiden yhteistilavuus on 446 miljoonaa kuutiometriä eli 0,44636 kuutiokilometriä. Siitä kuuluu Ruoveden järvenosalle 82 % ja Paloselälle vain 18 %, sillä Ruoveden keskisyvyys on vain kolmasosa Paloselän keskisyvyydestä.[2]
Paloselkä
Paloselän (järvinumero on 35.332.1.001) järvenosan pinta-ala on 2 482 hehtaaria eli 24,8 neliökilometriä. Se on 14 kilometriä pitkä ja 7,1 kilometriä leveä. Hanhonvuolteen itäpuolella aukeaa Majaselkä ja heti perään Paloselkä, jotka ovat järvenosan suurimmat järvenselät. Hongonniemi on 3,5 kilometriä pitkä niemi, johon Paloselkä päättyy. Paloselän kaakkoisosassa Hongonniemen rantoja seuraa etelään Ahveslahti, joka kapeasuisena lahtena muodostaa oman järvialueensa. Hongonniemen itäpuolella Paloselän järvenosa jatkuu Hongonselkänä, Aittoselkänä ja Soilunvuolteena. Järvenosa kapenee salmimaiseksi järvenosaksi, jonka päässä sijaitsee lopulta Huutoselkä. Täällä Vilppulassa Kuorevesi laskee Paloselkään Kirkkosalmen läpi. Soilunvuolteelta erkanee kaakkoon päin Sulusselkä eli Pynnösselkä, joka on kapeasuisen lahden laajentuma.[2][6]
Paloselässä on laskettu olevan 128 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 260 hehtaaria, mikä on noin 9,5 prosenttia järvenosan pinta-alasta. Saarista 18 on yli hehtaarin suuruisia, 94 yli aarin ja loput 16 ovat alle aarin kokoisia. Näistä ovat merkittäviä saaria seuraavat, joiden ilmoitettu pinta-ala on mitattu kartasta: Sotkansaari (52 ha[4]), Lehtisaari (61 ha), Kasilansaari (80 ha) ja Iso Poukansaari (30 ha).[2][1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 81 miljoonaa kuutiometriä eli 0,081 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,3 metriä ja suurin syvyys on 22,2 metriä. Järven rantaviivan pituus on 144 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 47 kilometriä.[2][1][7]
Ruovesi
Ruoveden (järvinumero on 35.331.1.001) järvenosan pinta-ala on 4 135 hehtaaria eli 41,4 neliökilometriä. Se on 14 kilometriä pitkä ja 11 kilometriä leveä. Ruovesi on rakenteeltaan Paloselkää selkeämpi. Sen eteläisin järvenselkä on Pöytäselkä, joka alkaa Kautussa, missä järvi laskee Kautunvuolteen kautta Paloveden Ruhalanselkään. Paloselän itäosaa kutsutaan Väärinseläksi, jonka itäosat haarautuvat neljään lahteen. Lahdista Tallusselkä ja Enonlahti ovat suurimmat. Pöytäselän länsirannalla sijaitsee Ruoveden keskustaajama, jonka vierestä erottuu Pappilanlahti. Järvi kapenee pohjoisessa ja ahtautuu Karkausniemen ohitse Mustaselälle. Sen pohjoisrannat kuuluvat Salonsaarelle, jonka molemmilta puolilta Tarjannevesi laskee etelään. Salonsaaren länsipuolella sijaitsee Syvinkisalmi ja itäpuolella Salonsalmi, mistä Tarjanteen vedet virtaavat. Mustaselän itäpuolella aukeaa heti ilman selkeää rajaa Sotkanselkä, joka on varsin saaristoinen järvenosa. Sotkansaaren itäpuolella oleva Koljonsaari on nykyään niemi, jonka pohjoispuolelle jäävä Ruokoselkä on lahti. Koljonsaaren eteläpuolelta sen sijaan pääsee vielä Hanhonvuolteelle, mistä alkaa Paloselän järvenosa.[2][1]
Ruoveden järvenosassa on laskettu olevan 114 saarta. Niiden yhteispinta-ala on 173 hehtaaria, mikä on noin 4,0 prosenttia järvenosan kokonaispinta-alasta. Saarista 16 on yli hehtaarin suuruisia, 93 yli aarin ja loput 5 ovat alle aarin kokoisia. Näistä saarista sijaitsevat Ruoveden edustalla Haapasaari (9 hehtaaria), Siltasaari (24 ha), Ulonsaari (16 ha) ja Kuurinsaari (6 ha). Näiden pinta-alat on mitattu kartasta.[2][1]
Ruoveden järvenosa on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 365 miljoonaa kuutiometriä eli 0,365 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 8,8 metriä ja suurin syvyys on 46,6 metriä.Järven rantaviivan pituus on 177 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 37 kilometriä.[2][1][8]
Asutus
Järven vastakkaisilla rannoilla sijaitsee kaksi suurempaa asutuskeskusta. Ruoveden kirkonkylä sijaitsee Pöytäselän länsirannalla Pappilanlahden eteläpuolella. Paloselän Huutoselän länsipuolella sijaitsee Vilppula, joka on Mäntän kaksoiskaupunki. Asutus järven ympärillä on lähinnä haja-asutusta, joskin muutama kylä tai kulmakunta sijaitsee rannan tuntumassa. Sellaisia ovat esimerkiksi Pynnöskylä ja Tyynysniemi Mänttä-Vilppulan puolella, Tuurakylä ja Tammikoski kuntarajan molemmilla puolilla, sekä Hanho, Rantakylä, Tuuhoskylä, Korpula, Pappilankulma, Kauttu ja Ruhala Ruoveden kunnan puolella.[1]
Vedenkorkeudet ja virtaamat
Järven vedenkorkeutta on tallennettu Suomen Ympäristökeskuksen rekistereihin vuosilta 1883–1992. Veden keskikorkeudeksi tulee niistä laskien 96,09 metriä mpy (N60) ja vedenpinnan vuotuisen vaihtelun keskiarvo on 1,02 metriä. Järven vedenpinnan ylin korkeus on ollut 98,37 metriä (N60), joka on mitattu kesäkuussa 1899, ja alin korkeus 95,31 metriä, joka mitattiin maaliskuussa 1942. Rekisterin mukaan suurin äärivaihtelu on ollut 3,06 metriä. Järven keskivirtaama (MQ) on valuma-alueen pinta-alan ja sademäärätietojen avulla laskettu olevan noin 53 kuutiometriä sekunnissa.[4]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee vesireittien risteyskohdassa, sillä pohjoisesta siihen laskee Tarjannevesi (35.41, 5 487 ha), jonka kautta virtaa 5 769 neliökilometrin valuma-alueen vedet, ja idästä siihen laskee Kuoreveden (2 380 ha) kautta Keuruun reitin (35.61) 2 028 neliökilometrin suuruisen valuma-alueen vedet. Ne laskevat Kotaselältä Vilppulankosken ja Kirkkosalmen kautta Huutoselälle. Paloveden alueelle laskevat vielä pohjoisesta Elänteen valuma-alueen (35.37) ja Ajosjärven valuma-alueen (35.335) vedet, etelästä Salojärven valuma-alueen (35.337) ja Tuhrusojan valuma-alueen (35.338) vedet. Ruoveden länsirantaan laskevat Ruojärven valuma-alueen (35.334) ja Mato-ojan valuma-alueen (35.333) vedet, ja lopuksi itärantaan vielä Enonjoen valuma-alueen (35.339) vedet.[5]
Ruoveden lähialueella (35.331) sijaitsee alle 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan järveen. Niistä huomattavimpia ovat Ruoveden itärantaan laskevista Yläinen Talluslammi (5 ha) ja Alainen Talluslammi (17 ha), jotka laskevat Tallusselkään, Rynkäjärvi (2 ha) ja Vääräjärvi (3 ha), jotka laskevat Enonlahdessa Kotalahteen, Hirvijärvi (6 ha) ja Tervalammi, jotka laskevat Väärinselkään, ja Korpulanlammi (3 ha), joka laskee Korpulanlahteen. Ruoveden länsirantaan laskee Iso Kiimajärvi (5 ha). Paloselän lähialueella sijaitsee yli 13 järveä tai lampea. Niistä huomattavimmat ovat etelärantaan laskevat Iso Pirttijärvi (19 ha) ja Vähä Pirttijärvi (7 ha), joilla on yhteinen laskuoja, Ahvenlammi (5 ha), joka laskee Ahveslahteen, ja vielä Kivistönlammi (2 ha), Pitkonlammi (2 ha) ja Päijänteenlammi (2 ha), jotka laskevat Huutoselkään ja Kirkkosalmeen. Paloselän pohjoisrantaan laskevat suoraan Vähä Kangasjärvi (14 ha), joka laskee myös Kirkkosalmeen, Kasilanjärvi (45 ha), joka laskee Hongonselkään, Särkilammi (4 ha), Liinolammi (1 ha), Mertoslammi (3 ha) ja Masonlammi (4 ha), joka laskee Paloselän Tyynysselkään, Koivujärvi (25 ha), joka laskee Paloselkään.[1][4][5]
Ruovesi laskee etelään Paloveden Jäminkiselkään (4 272 ha) Kautunvuolteen ja osittain Kautun kanavan läpi. Järvien vedenpintojen korkeuksien välille on karttoihin merkitty vain 10 senttimetrin korkeusero.[1][5]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Ruovesi, Ruovesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- ↑ Keskisyvyys laskettu SYKE:n tilastoista painotettuna keskiarvona. Korvaa tämä arvo virannomaistiedolla, jos löydät sellaisen!
- ↑ a b c d e f Ruovesi (Paloselän järvenosa) (35.332.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- ↑ a b c d e Ruovesi (Ruoveden järvenosa) (35.331.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.2.2018.
- ↑ Ruovesi, Mänttä-Vilppula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ Ruovesi, Mänttä-Vilppula (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.10.2019.
- ↑ Ruovesi, Ruovesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.9.2019.
Näsijärven–Ruoveden alue (35.3)
| Kokemäenjoen vesistö (35) | Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) | ||||||||||||||||||
| Näsijärven alue (35.31) | yli 190 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Paloveden alue (35.32) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ruoveden alue (35.33) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Jakaman valuma-alue (35.34) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Keihäsjoen valuma-alue (Kuru) (35.35) | noin 70 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Karjulanjoen valuma-alue (35.36) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Elänteen valuma-alue (35.37) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Velaattajärven valuma-alue (35.38) | noin 30 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pukalan valuma-alue (35.39) | noin 30 kohdetta
|
