Somalian historian aikajana

Somalian aikajana on tiivistelmä Somalian historiasta Afrikan sarvessa.

• 5,4–6,3 miljoonaa vuotta sitten eläneiden ihmisapinoiden jäänteitä on löytynyt Awash-joen alajuoksun laaksosta.
• noin 3 200 000 eaa. varhainen apinaihmislaji Australopithecus afarensis eli Afarin syvänköalueella. Kuuluisa lajiin liittyvä "Lucy"-niminen löytö tehtiin Etiopiasta vuonna 1974.
• noin 100 000 eaa. Laas Geelistä löydetyt Afrikan varhaisimmat, Acheulin kulttuurin aikaiset luolamaalaukset maalattiin.^[1]
• noin 3 000 eaa. Afrikan sarven alueella tunnettiin kahvi, teff, hirssi, durra, ohra, ja ensete. Siellä kesytettiin aasit ja kissat. Muut kotieläimet levisivät Sahelin ja Niilin alueilta.^[2]

• noin 2500 eaa. egyptiläisten vanhin tunnettu matka Puntin maahan faarao Sahuren aikana
• noin 1950 eaa. Egyptin faarao Mentuhotep III:n hallintokautena tehtiin yksi tai useampia matkoja Puntiin.
• noin 1500 eaa. Egyptin kuningatar Hatšepsutin hallintokaudella kertomus matkasta on kuvattu korkokuvaan Hatšepsutin hautatemppelissä. Puntia hallitsi reliefin kirjoituksen mukaan kuningas Parahu ja kuningatar Ati.
• noin 1300 eaa. kirjataan egyptiläisten kauppamatkat Puntin maahan hajusteita hakemaan
• noin 100-luvulla Aksumin kuningaskunta perustettiin^[3]
• 600-luvulla Adalin sulttaanikunta perustettiin^[4]
• noin 1000-luvulla rakennettiin Somaliaan ensimmäiset moskeijat
• 1300-luvulla tutkimusmatkailija Ibn Battuta vieraili Mogadishussa^[5]
• 1400-luvulla sana “somali” mainittiin ensimmäistä kertaa.^[6] Tutkimusmatkailija ja merenkävijä Zheng He vieraili Afrikan itärannikolla ja tapasi muun muassa Mogadishun kauppiaita.
• 1500-luvulla Ahmed Gurey löi Etiopian joukot ja Portugalin laivasto valtasi rannikkokaupunkeja

• 1860-luvulla Ranska otti haltuunsa Djiboutin alueen
• 1875 Egypti otti haltuunsa rannikko- ja sisämaakaupunkeja
• 1884 siirtomaavallat jakoivat Afrikan Berliinissä
• 1887 Britannia otti Somalimaan suojelualueekseen
• 1888 Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska sopivat siirtomaa-alueidensa rajoista, Brittiläinen Somalimaa ja Ranskan Somalimaa syntyivät
• 1889 Italia otti suojelukseensa Keski–Somalian Sansibarin sulttaanilta, syntyy Italian Somalimaa
• 1900 Mohammad Abdille Hassan aloitti sodan brittejä vastaan (Dervišši-sota)
• 1921 Mohammad Abdille Hassanin joukot kukistettiin
• 1925 Jubbajoen itäpuoli Keniasta siirtyi Italian suojelualueeksi
• 1936 Italian Somalimaahan liitettiin somalia puhuvat alueet Etiopiasta
• 1940 Italia miehitti Brittiläisen Somalimaan
• 1941 Yhdistynyt kuningaskunnat miehitti Italian Somalimaan
• 1947 Ensimmäinen poliittinen puolue Somali Youth League perustettiin
• 1950 Italian Somalimaasta tuli Italian ylläpitämä YK:n suojelualue
• 1956 Italian Somalimaa nimettiin Somaliaksi ja alue sai sisäisen autonomian

• 1960 Yhdistynyt kuningaskunta ja Italian alueet itsenäistyivät ja muodostivat Somalian tasavallan
• 1963 Rajakiista Kenian kanssa ja diplomaattisuhteet katkesivat Isoon-Britanniaan vuoteen 1968 saakka
• 1964 Rajakiista Etiopian kanssa puhkesi sodaksi
• 1967 Abdirashid Ali Shermarke valittiin presidentiksi
• 1969 Siad Barre otti vallan, kun presidentti Shermarke murhattiin
• 1970 Barre julistaa Somalian sosialistiseksi valtioksi ja kansallisti suurimman osan yrityksistä
• 1971 Somalista tuli maan virallinen kieli
• 1974 Somalia liittyi Arabiliittoon
• 1974 Pitkä kuivuus aiheutti nälänhätää ja pakolaisuuttta Etiopian alueelle
• 1977 Somalia valtsi somalien asuttaman Ogadenin Etiopialta (Ogadenin sota 1977–1978)
• 1978 Sota päättyi somaliarmeijan karkotukseen Etiopiasta Neuvostoliiton tuella
• 1981 Isaaq-klaani perusti SNM-vastarintaliikkeen, kun pohjoisen klaanit jäivät ilman hallituspaikkaa
• 1988 Somalian pelastuksen demokraattinen rintama ja muut kapinaliikkeet aloittivat sissisodan Barren hallintoa vastaan pohjoisessa. Etiopia tuki kapinallisia ja Somalian sisällissota alkoi.^[7]
• 1990 Somalien diaspora alkoi maan epävakaissa oloissa

• 1991 Siad Barre ajettiin maanpakoon Keniaan, ja kapinapäälliköt Mohamed Farrah Aidid ja Ali Mahdi Mohamed hyökkäsivät toisiaan vastaan. Entinen Brittiläisen Somalimaan alue julistautui yksipuolisesti itsenäiseksi Somalimaaksi ja Ali Mahdi Mohamedista tuli sen presidentti.
• 1992 Yhdysvaltain laivasto rantautui Mogadishuun valmistelemaan YK:n joukkojen tuloa
• 1993 Yhdysvaltain armeijan eliittijoukot hävisivät Mogadishun taistelun sotalordien joukoille (tapahtumista tehdään myöhemmin kirja ja elokuva "Isku Mogadishuun")
• 1994 Yhdysvaltain joukot poistuivat Somaliasta
• 1995 YK:n rauhanturvaajat vetäytyivät epäonnistuttuaan tehtävässään
• 1995 kesäkuussa Mohamed Farrah Aidid julistautui presidentiksi
• 1996 sotalordi, presidentti Mohamed Farrah Aidid kuoli. Seuraajaksi nousi hänen Yhdysvalloissa sotilaaksi koulutettu poikansa Hussein.
• 1998 Puntmaan alue julistautui autonomiaksi
• 2000 rauhankokouksessa Djiboutissa valittiin Abdiqasim Salad Hassan Somalian väliaikaiseksi presidentiksi^[8]
• 2001 YK pyysi ruoka-apua kuivuuden johdosta puolelle miljoonalle somalille
• 2004 väliaikainen parlamentti valitsi siirtymäkauden hallituksen Keniassa ja Abdullahi Yusuf nimitettiin presidentiksi.
• 2004 joulukuussa tsunamissa hukkui satoja ja tuhoutui Hafunin saari ja tuhansia joutui kodittomiksi
• 2005 pääministeri Ali Muhammad Ghedi selvisi salamurhayrityksestä
• 2006 väliaikainen parlamentti kokoontui Baidoassa ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun se muodostettiin Keniassa vuonna 2004
• 2006 sotalordien väliset taistelut puhkesivat Mogadishussa. Islamilaisten oikeusistuinten liiton joukot ottivat vallan ajettuaan sotalordien joukot pakoon (Somalian sota 2006-)

• 2006 heinäkuussa Etiopia siirsi joukkojaan Somaliaan.^[9] Afrikan Unioni ja Arabiliitto pyysivät Etiopiaa vetämään joukkonsa pois Somaliasta.
• 2006 Somalian ensimmäisellä itsemurhapommittajalla oli kohteenaan presidentti Yusuf parlamentin ulkopuolella Baidoassa. Murhayritys epäonnistui.
• 2006 joulukuun lopulla Etiopia julisti olevansa sodassa islamisteja vastaan ja valtasi Somalian siirtymäkauden hallituksen joukkojen kanssa Mogadishun
• 2007 Yhdysvallat lähetti ohjuksia eteläsomalialaiseen kylään ja myöhemmin Puntmaahan ja Dhobleen. Maalitauluna oli Al-Qaida. Iskuissa kuoli ja haavoittui myös siviilejä. Tämä on ensimmäinen Yhdysvaltain tunnettu sotilaallinen puuttuminen maan tilanteeseen vuoden 1993 jälkeen.
• 2007 YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi puoleksi vuodeksi Afrikan Unionin rauhanturvajoukot Somaliaan.
• 2007 taistelut puhkesivat Mogadishussa. Punaisen Ristin mukaan taistelut olivat pahimmat 15 vuoteen. Yli 320 000 somalia pakeni. Satoja kuoli.
• 2007 merirosvot uhkasivat YK:n ruoka-apua. Myöhemmin Euroopan unioni ja YK:n turvallisuuskomitea pyysivät kansainvälistä apua merirosvouksen lopettamiseksi Somalian rannikolla.

• 2007 väliaikaishallituksen pääministeri Ghedi pelastui itsemurhapommittajalta asunnossaan.
• 2007 ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch väitti Etiopian, Somalian siirtymäajan hallituksen ja kapinallisjoukkojen syyllistyneen sotarikoksiin.
• 2007 YK:n edustaja kuvasi Somalian kriisiä pahimmaksi Afrikassa ja esitti kansainvälisen oikeuden käyttöä. Pakolaisten määrä nousi miljoonaan, kun 200 000 pakeni taisteluja pääkaupungista.
• 2007 Etiopian joukot poistuivat Gurielista, mutta palasivat kesäkuussa 2008
• 2008 huhtikuussa Yhdysvaltain ohjus tappoi islamilaisen Al-Shabaab-ryhmän johtajan Aden Hashi Farahin.
• 2008 kesäkuussa Somalian siirtymäkauden hallitus solmi tulitauon “Alliance for Re-Liberation of Somalia” -oppositioryhmän kanssa.
• 2008 Islamilaisten tuomioistuinten johtaja Hassan Dahir Aweys hylkäsi hallituksen tarjoaman sopimuksen, jonka mukaan etiopialaiset lähtisivät Somaliasta 120 päivän kuluttua rauhasta.
• 2008 heinäkuussa YK:n kehitysohjelman johtaja Somaliassa Osman Ali Ahmed murhattiin Mogadishussa. Kaikki sodan osapuolet tuomitsivat ampumisen.^[10]

• Timeline: Somalia 17.7.2008. BBC.

• Timeline Somalia (Arkistoitu – Internet Archive)
• Timeline - Somalia
• Eastern Africa, 1900 A.D.–present Timeline of arthistory