Suvilahden voimalaitos
| Suvilahden voimalaitos | |
|---|---|
 Suvilahden voimalaitos, ”Kattilahalli”, vuonna 2013. | |
| Osoite | Sörnäisten rantatie 20 |
| Sijainti | Kalasatama, Sörnäinen, Helsinki |
| Koordinaatit | 60°11′12.96″N, 24°58′12.26″E |
| Rakennustyöt aloitettu | 1907 |
| Avattu | 1909 |
| Suunnittelija | Selim A. Lindqvist |
| Rakennuttaja | Helsingin kaupunki |
 | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Suvilahden voimalaitos on Helsingin Suvilahdessa sijaitseva entinen höyryturbiinivoimalaitos, joka tuotti sähköä Helsingin kaupungin tarpeisiin. Sitä on kutsuttu yhdeksi suomalaisen rakennustaiteen keskeisimmistä monumenteista.[1] Nykyisin rakennus tunnetaan kulttuuri- ja tapahtumakäytössä nimellä Kattilahalli.[2]
Historia
Kun Pitkänsillan pohjoispuoliset teollisuusalueet olivat kasvattaneet sähkön kysyntää, kunnallisen sähkölaitoksen rakentamisesta Suvilahteen päätettiin Helsingin kaupunginvaltuustossa vuonna 1907. Laitoksen suunnittelivat arkkitehti Selim A. Lindqvist ja rakennesuunnittelija Jalmar Castrén. Rakentaminen aloitettiin keväällä 1908, ja ensimmäinen vaihe valmistui seuraavana vuonna;[1] voimala otettiin käyttöön heinäkuussa 1909.[3] Rakennustöitä johti insinööri Bernhard Wuolle.[4] Vuonna 1900 valmistunut yksityinen Hakaniemen voimalaitos lakkautettiin vuonna 1914, kun kaupunki määräsi Helsingin raitioliikenteen liikennöitsijää hankkimaan tarvitsemansa sähkön kaupungilta, sillä Suvilahdessa tuotettiin riittävästi myös liikenteen tarpeisiin.[5]
Voimalassa käytettiin ensimmäistä kertaa Suomessa kantavana rakenteena teräsbetonia, ja sen arkkitehtuurissa on nähtävissä wieniläistä vaikutusta.[1] Voimalassa oli kaksi höyryturbiinigeneraattoria teholtaan 750 Kw.[1] Aikansa huipputekniikkaa edustaneet turbiinit tuotiin Helsinkiin Englannista ja Sveitsistä.[4]
Rakennuksen ensimmäinen laajennus valmistui vuonna 1913, jolloin voimala sai toisen savupiipun. Vuonna 1932 valmistui lisärakennus voimalan koilliskulmaan. Sekä koilliskulmaa että voimalan itäsivua laajennettiin useasti 1930–1960-luvuilla, mutta laajennuksia on myös purettu 1980-luvulla. Voimala ei kyennyt enää vastaamaan kasvavaan kysyntään,[4] ja sen toiminta päättyi vuonna 1974,[1] samana vuonna, kun Hanasaaren voimalaitos otettiin käyttöön. Rakennusta on sen jälkeen käytetty varastona sekä liikunta- ja kulttuuritilana. Savupiiput peruskorjattiin 1990-luvulla.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Hakkarainen, Helena & Putkonen, Lauri: Helsingin kantakaupungin teollisuusympäristöt, s. 150. Helsingin kaupunginmuseo, 1995. ISSN 1238-9870. ISBN 951-772-725-9.
- ↑ Tilavuokraus / Kattilahalli suvilahti.fi. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ Helenin historia Helen. Viitattu 25.6.2024.
- ↑ a b c Pääkkönen, Leo: Suvilahti ja Hanasaari – kaasua, sähköä ja lämpöä helsinkiläisille 28.3.2023. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2024.
- ↑ Pertilä, Jaakko: Helsingin raitiotiet 1: 1890-1950, s. 59. Keuruu: Kustantaja Laaksonen, 2023. ISBN 978-952-7260-33-3.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suvilahden voimalaitos Wikimedia Commonsissa
