Tukholman eteläinen rautatieasema

Tukholma etelä
Stockholms södra
Rosenlundinkadun sisäänkäynti
Perustiedot
Lyhenne	Sst
Sijainti	59°19′52″N, 18°03′34″E
Kunta	Tukholma
Valtio	Ruotsi
Avattu	1989
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	MTR Corporation
Lähijunat	40−45
Vaihtoyhteydet	Kantakaupungin bussit
Matkustajalaituri(t)
Lyhin ja pisin pituus	255 m
Laiturinäytöt	kyllä
Asemarakennus
Lipunmyynti	lippuluukku ja -automaatti
Tukholman paikallisjuna Liikennepaikat     Reitti     Liikennepaikat Uppsala C  40/45  Knivsta Lääninraja Arlanda C Märsta  41/42  Rosersberg  43/44  Bålsta Lääninraja Upplands Väsby Bro Rotebro Kungsängen Norrviken Kallhäll Häggvik Jakobsberg Sollentuna Barkarby Helenelund Spånga Ulriksdal Sundbyberg Solna Odenplan Karlberg Keskusta Tukholma C Keskustarata Tukholma E Årstaberg Älvsjö Stuvsta Farsta strand Huddinge Trångsund Flemingsberg Skogås Tullinge Vega Tumba Handen Rönnigen Jordbro Östertälje Västerhaningen Södertäljen satama Krigslida  40   41   47   48  Södertälje Tungelsta Södertälje E Hemfosa Järna Segersäng Mölnbo Ösmo Lääninraja Nynäsgård  48  Gnesta Gröndalsviken Nynäsin satama  42/43/45  Merkkien selitykset
Infobox OK

Tukholman eteläinen rautatieasema (Tukholma etelä, ruots. Stockholms södra) paikallisliikenteen käyttämä rautatieasema Läntisen kantaradan varrella Södermalmin saarella Tukholman keskustassa. Asemaa käyttävät Tukholman paikallisjunat, mutta poikkeustilanteessa se toimii etelästä ja lännestä tulevien kaukojunien pääteasemana.^[1]

Tukholman eteläasema oli alun perin Läntisen kantaradan pääteasema, kun se avattiin liikenteelle vuonna 1860. Se oli Tukholman ensimmäinen rautatieasema. Silloin ratapiha oli alueella, jota ruvettiin kutsumaan Eteläiseksi ratatoriksi (ruots. Södra bantorget). Vuonna 1863 päätettiin rautatien jatkamisesta pohjoiseen. Valtion rautateiden arkkitehtitoimiston pääarkkitehti Adolf W. Edelsvärd oli piirtänyt väliaikaiseksi aiotun, yksikerroksisen puisen asemarakennuksen veturihalleineen. Seuraavina vuosina asemasta muotoutui valtakunnan pääkaupungin merkittävin rautatieasema.^[2]

Vuonna 1865 valmistunut Etelätunneli yhdisti Söder- ja Norrmalmin Vanhankaupungin kautta ja siten junien ajamisen vuonna 1871 avatulle Tukholman keskusrautatieasemalle, jolle tulivat jo junat pohjoisen suunnasta. Eteläaseman rooli muuttui tässä vaiheessa lähinnä tavara- ja paikallisliikennettä palvelevaksi. Ennen Årstan siltojen valmistumista rata kulki Maria Bangatan -kadun linjausta seuraten suunnilleen nykyisen Liljeholmenin sillan kohdalla kulkeneelle penkereelle. Ennen Älvsjötä junat pysähtyivät myös Liljeholmenissa.

Vuoden 1923 ratapihasopimuksessa päätettiin, että henkilöliikenteen asema siirretään lännemmäksi. Vanha asemarakennus purettiin, ja ratapihalle rakennettiin kaksi uutta varastomakasiinia. Timmermansgatanin ja silloisen ratapihan risteysalueelle valmistui uusi Folke Zetterwallin suunnittelema henkilöliikenteen asemarakennus vuonna 1926. Rakennuksen erikoisuus oli sen sijainti radan päällä betonipylväiden varassa. Laitureille siirryttiin portaiden kautta. Asemalla oli myös pieni kahvila ja ulkoterassi.^[3] Paikallisliikenteen käytössä asema pysyi aina 1980-luvulle saakka, jolloin nykyistä asemaympäristö alettiin rakentaa.

Uuden asemarakennuksen rakennustöiden ajaksi liikenne siirrettiin lokakuussa 1986 tavaraliikenteen käyttämille raiteille, mitä varten rakennettiin uusi, alun perin väliaikaiseksi kaavailtu laituri, josta kuitenkin tuli sittemmin pysyvä asemalaituri. Aseman osa vihittiin käyttöön vuonna 1989. Valtion rautatiet rakennutti ja Coordinator arkitekter suunnitteli uuden asemarakennuksen. Asemalla on kaksi lippuhallia: itäpuolinen sisäänkäynti on Swedenborgsgatanilta ja läntinen Rosenlundsgatanilta. Lippuhallin ja laiturien välillä on liukuportaat ja hissejä. Asema oli vuonna 2015 Tukholman paikallisjunaliikenteen toiseksi vilkkain 16 900 päivittäisellä matkustajallaan.^[4]

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun aktiivisessa käytössä olevan rautatieaseman päälle rakennetaan Ruotsissa asuntoja. Uuden korttelin ovat suunnitelleet arkkitehtitoimisto EGÅ, Coordinator arkitekter sekä Riksbyggen konsult Riksbyggen konsult.^[5] Meluvaatimusten saavuttamiseksi jouduttiin asuintalot muun muassa rakentamaan kumityynyjen päälle.^[6]

Stadens Dike'n aseman talon on suunnitellut Axelsson & Borowskin arkkitehtitoimisto, ja se avattiin vuonna 1990. ^[7] Rakennus koostuu pitkänomaisesta, noin 52 metrin pituisesta talon rungosta, joka sisältää pienen ostoskeskuksen pohjakerroksessa. Holvattu lasi katto antaa asemahalliin päivänvaloa, ja suuri kello katossa ilmaisee rakennuksen funktiota.

10. heinäkuuta 2017 avattiin uusi paikallisjunatunneli Keskustarata Tukholman keskustan alle. Tukholman eteläasemalta alkavaa tunneliosaa Södermalmin alla kutsutaan Södermalmin tunneliksi. Tämän vuoksi paikallisjunat käyttävät vain pohjoisimpia raiteita 1 ja 2, joilta on yhteys Keskustaradan tunneliin. Kahta eteläistä raidetta 3 ja 4 käyttävät kaukoliikenteen junat ja tavarajunat, jotka ohittavat aseman pysähtymättä.

Erilaisten liikennehäiriöiden aikana kaukojunat saatetaan kääntää jo eteläisellä asemalla, jolloin ne käyttävät eteläisiä raiteita. Näin on esimerkiksi joka kesä vuosina 2018–2020 Tukholman keskustassa tehtävien ratatöiden vuoksi, jolloin lännen ja etelän kaukojunien pääteasema on eteläisellä asemalla.

• 
  Suuri kello aseman itäpäässä
• 
  Itäinen sisäänkäynti Swedenborgsgatanilta
• 
  Aseman kauppakeskus
• 
  Itäisen sisäänkäynnin vanhanmallisia lippuportteja
• 
  Raiteita laiturilta 2
• 
  Rosenlundsgatanin läntisen sisäänkäynnin vanhanmallisia lippuportteja
• 
  Läntisen sisäänkäynnin lippuhallia

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille. Tarkennus: toimimattomat mallineet vaihdettava

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tukholman eteläinen rautatieasema Wikimedia Commonsissa