Yhden Kiinan politiikka

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Yhden Kiinan politiikka on näkemys, jonka mukaan on olemassa vain yksi Kiinan valtio. Tämän näkemyksen mukaan siis ainoastaan joko Kiinan kansantasavallan tai Kiinan tasavallan hallitus tunnustetaan Kiinan lailliseksi hallitukseksi, ja Kiinaan kuuluvat sekä manner-Kiina että Taiwan. Esimerkiksi Euroopan unioni on sitoutunut yhden Kiinan politiikkaan, mutta ylläpitää Taiwanille taloudellisia, kulttuurisia ja teknisiä suhteita ja korostaa, että Taiwanin asemaa ei voi ratkaista ottamatta huomioon taiwanilaisten mielipidettä.^[1] Kiinan kansantasavalta vaalii ”yhden Kiinan periaatetta”, jonka mukaan Taiwan on Kiinan kansantasavallan maakunta, jonka tulee yhdistyä Kiinan kansantasavaltaan yksi maa, kaksi järjestelmää -politiikan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sosialistisesta talousjärjestelmästä riippumatonta talousjärjestelmää Hongkongin ja Macaon tapaan.

Myös Kiinan tasavalta (Taiwan) ylläpitää virallisesti yhden Kiinan periaatetta. Kuomintangin diktatuurin aikana Tšiang Kai-šekin hallitessa tämä merkitsi sitä, että Kiinan tasvallan olisi pitänyt vallata manner-Kiina takaisin, jolloin valtiollinen yhtenäisyys olisi tavoitettu, ei Kiinan kansantasavallan, vaan Kiinan tasavallan yhteydessä.

Taiwanin demokratisoiduttua Taiwanissa on alkanut elää ajatus, että tavoitellusta yhteydestä manner-Kiinaan luovuttaisiin ja luotaisiin Kiinasta erillinen Taiwanin valtio. Tätä ajatusta Kiinan kansantasavalta vastustaa. Vuonna 2006 Kiinan kansantasavalta hyväksyi lain, jonka mukaan Kiinan kansantasavallasta erkaantunut alue voidaan palauttaa sen yhteyteen myös voimatoimin. Tosin Kiinan kansantasavalta korostaa kuitenkin rauhanomaista yhdistymistä.

Käytännössä yhden Kiinan politiikasta on seurannut se, että Kiinan kansantasavalta ei ylläpidä diplomaattisuhteita valtioiden kanssa, jotka ovat tunnustaneet Kiinan tasavallan ja ylläpitävät siihen diplomaattisia suhteita. Kiinan tasavalta puolestaan on myöntänyt taloudellista apua harvoille kehitysmaille siksi, että nämä ovat tunnustaneet Kiinan kansantasavallan.

Kiinan kansantasavalta myös pitää^milloin? näyttävästi suhteita yllä oppositioon ajautuneen Kuomintangin kanssa järjestämällä vierailuja manner-Kiinaan vastustaakseen Taiwanin liberaalipoliitikkojen hanketta julistaa Taiwan itsenäiseksi. ^lähde?

Monissa maissa Taiwanin edustus toteutetaan ei-diplomaattisten edustustojen välityksellä. Tämä mahdollistaa kaupallisen yhteydenpidon Taiwaniin, mutta ei aiheuta kaupallis-diplomaattisia vastatoimia Kiinan kansantasavallan osalta, koska ei-diplomaattisen edustautumisen salliminen ei sisällä ajatusta Kiinan tasavallan tunnustamisesta valtioksi.

Postimerkki Koko maa on punainen ilmentää Kiinojen kaksijaon. Postimerkki poistettiin myynnistä välittömästi, koska sen kaivertaja jätti Taiwanin värittämättä punaisella.

Vuonna 2007 Kiinan tasavallan presidentti Chen Shui-bian jätti jäsenhakemuksen Yhdistyneiden kansankuntien yleiskokoukselle nimellä Taiwan. YK ei hyväksynyt hakemusta ja vetosi vuoden 1971 päätöslauselmaan, jossa Kiinan tasavalta tunnustettiin Kiinan edustajaksi YK:ssa ja YK sitoutui yhden Kiinan politiikkaan. Aikaisemmin Kiinan tasavalta on pyytänyt jäsenhakemuksensa käsittelyä nimellä Kiinan tasavalta.^[2]

Taiwanin hallituksen puolue^selvennä on ehdottanut perustuslakia, jossa viittaukset Kiinan tasavaltaan korvataan Taiwanilla.

• http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id71059.html